21. elokuuta 2008

UNI: Muslimiterroristien panttivankina

No jo on aikoihin eletty, nyt näin todella todentuntuisen unen jossa olin Helsinkiläisessä metrovaunussa jonka jotkut muslimiterroristit kaappasivat, he saivat metron pysähtymään ja jollakin tavalla myös poikki niin että metron keski-osa (jossa olimme) jäi paikoilleen ja sen etu että takavaunut lähtivät pois, HKL:n metro ei tällä tavoin kai oikeasti edes poikki mene?

Tiivistettynä mitä vaunussa tapahtui: Terroristit alkoivat jonkin ajan kuluttua tappamaan muita vaunussa olevia matkustajia ja lopulta yksi heistä tähtäsi käsiaseensa kasvoihini ja alkoi rääkymään jotakin joko minulle tai tovereilleen, mutta itse olin aika hädissäni, en tosin itseni takia vaan muiden jotka minua jäisivät suremaan (en tiedä...).

Juuri kun terroristi oli painamassa liipasinta, kuului ulkoa poliisin tai armeijan edustajan huuto jolla hän yritti rauhoitella terroristeja, tässä vaiheessa yksi terroristeistä antoi minulle vanhan matkapuhelimen ja käski soittaa ulkona oleville viranomaisille, samantien kun sain puhelimen käsiini se alkoi soimaan, terroristi nyökkäsi minulle että vastaa... Puhelimessa oli kummityttöni ystävä ja sanoi että he ovat tulossa kylään ja että missä minä oikein olen?, en osannut vastata oikein mitään ja muistan että änkytin jotakin ja sanoin että katsotaan nyt koska kerkiän tulemaan, sitten puhelu katkesi.

Tässä vaiheessa terroristit ja viranomaiset kävivät huutamaan toisilleen oikein kunnolla ja yksi terroristeista, se joka oli minua aseellaan uhannut katsoi tovereitaan päin ja sillä aikaa sain voimia juosta vaunun perälle ja huusin viranomaisille "älkää ampuko!, olen olen panttivanki", samalla kun juoksin näin vaunun oikealla puolella muslimin joka käveli outo ilme kasvoillaan vaunua kohti, huusin viranomaisille jotakin tästä miehestä ja muistaisin että hänet onnistuttiin ampumaan siihen paikkaan.

Kun tulin vaunusta olimme jollakin metrosillalla ja minun piti hypätä minusta vasemmalla puolella olevan rakennuksen palotikkaille, kun olin tikkailla huomasin että yksi terroristeista oli perässäni, viranomaiset eivät pahemmin voineet auttaa kuin lähettää partion myös palotikkaille.

Tässä vaiheessa ikvä kyllä heräsin enkä tiedä miten tämä "elokuva" päättyi mutta herätessäni olo oli hyvin pelottava ja vihainen.

Kerrassaan hieno uni mutta mistä tämä koko panttivankitilanne tuli päähäni, en muista että olisin mitään sellaista ajatellut tai edes uutisia moisista lukenut ennen nukkumaan menoani.
Lähetä kommentti