Näytetään tekstit, joissa on tunniste tietotekniikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tietotekniikka. Näytä kaikki tekstit

13 syyskuuta, 2020

KDE käsittelee Firefoxia paremmin kuin GTK+ pohjaiset ikkunoinnit

Olen käyttänyt viime aikoina pääasiallisena käyttöjärjestelmänä ihan perus Ubuntua, jonka työpöydällä komeilee GTK+ pohjainen GNOME 3.x. Olen kuitenkin lähinnä KDE Plasman käyttäjäkuntaa, joten tämä on hieman erikoinen tilanne.

Koska kuitenkin olen nykyisin Plasman käyttäjä, kiinnitän muihin työpöytäympäristöihin ehkä kriittisemmin huomiota ja GNOME on erityisesti yksi niistä rakkaista ”vihollisista”, jota käyn säännöllisesti tutkimassa.

Tänään löysin erittäin kummallisen ongelman GNOME shellistä tai ehkäpä tarkemmin GTK+ kirjastosta. Ongelman, joka ilmenee ainakin Firefox selainta käyttäessä. En ikävä kyllä pysty tarkasti kertomaan mikä ongelman aiheuttaa mutta pystyn kertomaan, miten se esiintyy.

Syy & Seuraus:

Firefox ei toistaiseksi vielä tue kunnolla PWA -tilaa, jonka avulla pystyisi avaamaan verkkosivuja tilaan, jossa ei sivun sisällön lisäksi ole näkyvillä mitään selaimen käyttöliittymiä, kuten painikkeita, eikä osoiteriviä. Lisäosien parissa työskentelevät käyttäjät ovat kuitenkin kehittäneet tähän jonkinasteisen paikkauksen, jolla sisällön saa avattua tähän käyttöliittymättömään ikkunaan myös Firefoxilla.

Muun muassa Popup Window, on tämänkaltainen lisäosa. Se avaa verkkosivun erilliseen Firefox ikkunaan, ikään kuin PWA -tilaan.

GNOME kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä, kohtelee näitä ikkunoita erikoisella tavalla, se jättää kyseiset ikkunat aina muiden sovellusten ja ikkunoiden päälle. GNOMEn ikkunavalikon kautta, tätä ominaisuutta ei voi estää, ikkunat vain yksinkertaisesti ovat ”aina päällimmäisenä”.

Ensiksi toki epäilin, että Firefoxissa on tapahtunut muutos, jossa tämänlaiset ponnahdusikkunat käsitellään ”Stay on top” muodossa, koska normaalisti niitä käytetään verkkosivujen toimintojen esittämiseen, lomakkeiden ulkoiseen syöttämiseen ja muuhun siten tärkeisiin toimintoihin. Huom.! Tätä toimintoa ei pidä sekoittaa 90-luvun pop-up mainoksiin.

Kun sitten kuitenkin aloin epäilemään Firefoxin osallisuutta, loin muutaman virtuaalikoneen, Windows 10 sekä KDE Neonin, Linux Mint Cinnamonin ja vielä täysin puhtaan (asetuksiltaan oletuksilla) Ubuntun.

Asensin käyttämäni Firefox Nightlyn sekä Popup Window lisäosan jokaiseen virtuaalikoneeseen ja ajoin testit.

Avasin jokaiseen virtuaalikoneeseen Firefoxin ja Googlen Gmailin, poppautin Gmailin omaksi ”PWA-ikkunakseen” ja avasin myös muutamia muita sovelluksia. Olin äimänkäkenä lyöty, kun lopulta huomasin, että vain Ubuntussa (jossa GNOME) Firefoxin popup ikkunat käyttäytyivät ongelmakuvaukseni tavoin.

Linux Mint Cinnamonissa, joka on GNOMEn tavoin GTK+ -pohjainen, popupit käyttäytyvät lähes samalla tavalla mutta Cinnamonissa vain Firefox selain jäi ikkunoiden alle. Muut sovellukset, kuten vaikkapa tiedostohallinnan sai näiden ikkunoiden päälle.

KDE Plasmassa (Neon) sekä Windowsissa, popup ikkunat eivät jääneet muiden päälle. KDE plasma työpöytä perustuu Kwin ikkunamanageriin, joka huolehtii ikkunoiden hallinnasta, se muun muassa käsittelee kyseisiä popup ikkunoita normaaleina sovellusikkunoina tarkoittaen sitä, että GTK+ pohjaisista järjestelmistä poiketen, popupit saavat myös pienennä sekä suurenna painikkeet, joten ne voi asettaa paremmin paikalleen.

Kyse on siis GNOMEsta tai ehkäpä kuitenkin tarkalleen GTK+ alustasta ja sen tavasta hallita sovelluksen omia ikkunoita (child window) mutta pahin ongelma näyttää olevan kuitenkin GNOME shellissä, yllä mainitun käytöksen vuoksi.

Voi olla, että shellin asetuksia voi tämän osalta jostain säätää mutta en näitä lippuja ole vielä löytänyt, vaikka niitä dconfilla olen kovasti koittanut etsiä.

Mikäli tiedät kuinka tämä pakotettu ”stay-on-top” saadaan pois päältä, kerro ihmeessä alla olevaan kommenttiosioon.

Versiot:

Gnome Shell: 3.36.4 + GTK+ 3.2.4.20

Cinnamon: 4.6.7 + GTK+ 3.24.20

KDE Plasma: 5.19.5

Windows 10: 19041.508

Mozilla Firefox: 82.0a1 (2020-09-10)

04 syyskuuta, 2020

Firefox tukee vihdoin taustasoittoa mobiilissa!

Firefox on selain jota arvostan hyvin pitkälle, kuitenkin sitä ylläpitävä Mozilla on tehnyt siitä ikävä kyllä poliittisen aseen, jota he käyttävät omien poliittisten sanomiensa välitykseen.

Mozilla on siis ongelma, ei niinkään Firefox tai sen kehittäjät, ovat he sitten poliittisilta mielipiteiltään mitä tahansa.

Vaikka Brave -selain on ollut erinomainen vaihtoehto Firefoxille, juurikin siitä syystä ettei se ole läpensä politisoitunut yhtiö tai käytä selaintaan väärin. (Braven mainoskäytännöt tosin, voi jakaa mielipiteitä). On minun silti ollut ikävä Firefoxia, sen käyttöliittymää, nopeutta, muokattavuutta ja ennen kaikkea sen mahtavaa laajennusvalikoimaa.

Tämä on ollut kuitenkin työpöydän tilanne, mobiilissa Firefox on ollut viime päivityksen vuoksi, lähes käyttökelvoton koska siltä oli viety sen paras ominaisuus, laajennukset. Firefox oli käytännössä ainut selain ennen uuden version päivitystä, joka tarjosi laajan valikoiman laajennuksia mobiiliselaimeen. Chromium pohjaiset selaimet kuten Brave, pystyvät kyllä tarjoamaan laajennuksia mutta ei siten että käyttäjä voisi lisätä niitä itse, ne tulevat aina valmiina selaimen mukana ja siinä tapauksessa on yksin selaimen kehittäjästä kiinni, mitä laajennuksia he ovat valmiita tukemaan.

Firefox selain Androidille tukee jälleen laajennuksia mutta nykyisellään se on edelleen vajavainen siinä mielessä että laajennukset ovat Firefoxin kehitystiimin valitsemia, ne eivät ole kuitenkaan asennettuja valmiiksi mutta valikoima on todella rajoittunut entiseen verrattuna.

Kehittäjät ovat kyllä lupailleet että addons.mozilla.org sivusto tulee uudelle Firefoxille mutta toistaiseksi mennään näillä.

Ongelma ei sinällään ole ENÄÄ minulle niin suuri, koska nyt viimeisin versio Firefoxin kehitysversiosta eli Nightlystä tukee niitä laajennuksia joita itse henkilökohtaisesti tarvitsen eniten.

uBlock Origin -laajennus huolehtii mainokset pois ja tarjoaa hyviä listoja taistelussa erilaisia verkon seurantatekniikoita ja muita häirtseviä toimintoja vastaan.

Sitten uusin lisäys, jota olen vaatinut itse suoraan kehittäjiltä, jo niin kauan kun uusi Firefox on ollut saatavilla (Preview aikaan).

Uusi laajennus on Video Background Play Fix!. Tämän laajennuksen avulla voit kuunnella edelleen selaimessa pyörivää videota, tai vaikkapa podcastia, ilman että selaimen täytyisi olla aktiivinen kyseisellä sivulla jossa soitin on, voit uusien välilehtien lisäksi poistua selaimesta ja jättää sen järjestelmän taustalle ja tehdä muuta, samalla videon soidessa taustalla.

Nyt kun kehittäjät korjasivat tämän valtavan käytettävyys ongelman, on Firefoxin mobiiliversio jälleen käyttökelpoinen ja nyt päivitystä uuteen voi jopa suositella.

20 elokuuta, 2020

VINKKI: Yleinen"dark mode" käyttöön Chromium pohjaisiin selaimiin. Ilman laajennuksia!

Yleensä jos haluaa yleisen ”dark moodin” verkkoselaimessa käyttöön. Eli tilan, joka kääntää staattiset vaaleat värit verkkosivuilla tummiksi on tarvittu erillinen selainlaajennus tai jokin ulkopuolinen skripti tekemään tehtävä.

Nykyisin näille laajennuksille ei välttämättä ole enää tarvetta, sillä ainakin Chromium- pohjaisiin selaimiin toiminto on sisäänrakennettu. Toiminto on kuitenkin vielä kokeiluasteella, eikä sille siten löydy selaimen asetuksien käyttöliittymästä omaa selkeää kohtaa. Toiminto täytyy ottaa käyttöön selaimen ns. lipputilasta, jossa voi säätää tarkemmin selaimen toimintaa.

Lipputilaan pääset kirjoittamalla osoitekenttään: chrome://flags, monet Chromium pohjaiset kääntävät tuon sisäisen urlin omakseen, esm Bravessa se on brave://flags, joten älä anna tämän häiritä, chrome -alkuinen kuitenkin toimii lähes satavarmasti.

Kun olet päässyt lipputilaan, etsi sanalla ”dark” ja katso sieltä asetus ”Force Dark Mode for Web Contents”, laita asetuksen pudotusvalikkoon kohta ”Enabled” ja käynnistä selain uudelleen, sen oikeaan alakulmaan ilmestyvän painikkeen kautta.

Nyt kun menet esimerkiksi verkkosivuille gHacks.net, huomaat sivuston muuttaneen väritystään tummaksi ja vielä siten että siitä saa täydellisesti selvää ja huomaa, ilman ulkopuolisia laajennuksia.

Dark mode käytössä:
Dark mode käytössä

Dark mode ei käytössä:
Dark mode ei käytössä

Kaikkialla sisäänrakennettu ”dark mode”, tai tummatila ei kuitenkaan toimi täydellisesti ja yksi näistä on oma verkkosivuni granstrom.fi. Oma sivuni on jo yleisesti tumma, joten minun tarvitsee tehdä vielä pieniä muutoksia verkkosivulleni, jotta se toimii tämän toiminnon kanssa paremmin.

Dark mode käytössä

Ilmeisesti selaimen ”Dark mode”- toiminto katsoo sivustollani käytettäviä värisävyjä vaaleiksi ja kääntää ne nyt ymmärtämättömyyttään entistä vaaleasävyisemmiksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että selaimen sisällä oleva toiminto on vielä testausvaiheessa, joten ehkä tämä korjaantuu itsekseen, kun sitä vielä hienosäädetään.

Olisi toki myös toivottavaa, että tiettyjä verkkosivuja voisi jättää toiminnon ulkopuolelle, näinhän voi tehdä nyt niin sanottujen ”dark mode” -laajennuksien kanssa.

Tuki löytyy myös mobiilissa!

Mikä hienointa, tämä toiminto on saatavilla myös Androidiin, Chromium pohjaiset verkkoselaimet Androidilla ovat todella nihkeitä laajennuksien suhteen muutenkin, joten tämänlaisen toiminnon löytyminen mobiilista on todella haluttua, tummantilan käyttö parantaa myös akun kestävyyttä huomattavasti.

Dark mode käytössä Braven mobiiliselaimella

30 heinäkuuta, 2020

Vaihdoin liittymätyyppiä mobiilissa!


Sain jonkun verran keskustelua aikaiseksi aikaisemmassa videossani, jossa kerroin kuinka hallita mobiililiittymiä paremmin. Tuolloin ideana oli tarjota vaihtoehto nykyisille vallalla oleville pakettiliittymille, jotka kyllä omaavat kaiken tarvittavan mutta joiden kuukausimaksut ovat jopa kohtuuttomia, useamman käyttöä ajatellen.

En ole edelleenkään pakettiliittymien kannalla mutta nyt kuitenkin Elisa onnistui julkaisemaan liittymän, joka palvelee ehkä kaikista parhaiten minun tarpeitani. Elisan uuden liittymätyypin nimi on Laitenetti ja sitä tarjotaan kolmessa eri hintaluokassa:


Näistä kuten arvata saattaa, on tuo 8,90 euroa kuukaudessa kustantava Laitenetti L, paras vaihtoehto minulle, nimittäin kun olen reissussa, kulutan nettiä yleensä ikään kuin väärin päin, nimittäin minulle merkitsee enemmän aina lähettävä puoli. Laitenetti L tarjoaa sopivan viiden megan lähetysnopeuden, joten sillä onnistuu hienosti kuvien ja videoiden lähetys pilveen ja tietenkin tarpeeksi hyvälaatuisen videokuvan lähettäminen live striimeissä.

Koska jo nimensä mukaisesti Laitenetti liittymätyyppi on ensisijaisesti tarkoitettu erilaisille IoT-laitteille, eikä niinkään jokapäiväisen puhelimen käyttöön, on sen minuuttihintainen puhelinominaisuus varsin kallis, minuutti tällä liittymätyypillä maksaa jopa huimat 14 senttiä, joten omien puheluiden tekeminen siirtyy entistäkin enemmän IP-verkkoon, mikä ei sinänsä ole ongelma. Laitenettiin ei myöskään pysty siirtämään olemassa olevan liittymän puhelinnumeroa, joten jouduin luopumaan vanhasta puhelinnumerostani kokonaan.

Vaikka puhelinnumeroni nyt jouduinkin vaihtamaan, jäi uusi numero heti päähän, sen verran helpon onnistuin Elisalta saamaan. Eikä tuo puhelinnumeron vaihtaminen ole minulle henkilökohtaisesti isokaan ongelma, lähetin tärkeille yhteystiedoille uuden numeron ja päivittävät sen sitten minun yhteystietokorttiin jos huvittaa, ei se minulta pois ole :) kuitenkin suurimman osan yhteydenpidosta tapahtuu Hangoutissa, Skypessä tai Wiressä, niin ja nyt kun lähetyspuoli on kunnossa, myös videopuhelut tulevat laajemmin kuvioon mukaan. Videopuhelut ovat toki olleet jo hyvin arkinen osa yhteydenpitoa mutta toistaiseksi se on tapahtunut lähinnä vain kotona.

Täytyy sanoa vielä, että Laitenetti L, tarjoaa 512 kb/s vastaanottavan nopeuden, se riittää yllättävän hyvin myös videopuheluiden vastaanottamiseen, nämä kun yleensä käyttävät 250-350 kb/s kaistaa, jossa on video että ääni.

27 heinäkuuta, 2020

Mozilla meni liian pitkälle

Johonkin se raja on vedettävä ja minulla se raja tuli vastaan nyt. Mozilla on liittynyt Stop-Hate-For-Profit koalitioon, jonka tarkoitus on painostaa Facebookia panostamaan enemmän palvelunsa käyttäjien sensurointiin.

Videolla sanonkin, että yleensä kaikki Facebookin vastainen toiminta katsotaan nykypäivänä hyväksi mutta tässä tapauksessa, ei niin ole, sillä Mozilla haluaa sensuurin lisääntyvän, kun taas normaalisti Facebookista ei pidetä koska se sensuroi jo nyt liian herkästi käyttäjiään ja asettaa heille porttikieltoja palveluun.

Jos Facebook suostuu tämän koalition vaatimuksiin, tarkoittaa se loppupeleissä sitä, että Facebook tulee kärsimään siitä käyttäjien poistumisena, periaatteessa Facebookille ei jää enää muuta vaihtoehtoa kuin sulkea periaatteessa kokonaan käyttäjiensä avoin keskustelu keskenään.

Mozilla hyökkää vain ja pelkästään Stop-Hate-For-Profitin kanssa käyttäjien ilmaisun vapautta vastaan. Koalitio väittää, että Facebook käyttää sen 70 miljardin voitot vihapuheen ylläpitämiseen, 70 miljardin voitoista 99 prosenttia tulee heidän mielestään yksinomaan mainoksista ja siksi vaatii, ettei kukaan mainostaisi Facebookissa enää. KOSKA VIHAPUHE!!11!!11.

Ihmisten kuuluu saada voida keskustella asioista täysin vapaasti, se joka lukemastaan tekstistä loukkaantuu, voi aina poistaa palvelun käytöstä ja jos hän näkee todella pahoja asioita palvelussa, voi hän tuolloin ottaa yhteyttä viranomaisiin, kuten poliisiin, joka sitten ottaa asian selvitykseen, jos siihen syytä katsoo.

Pidin erityisesti Mozillan ylläpitämästä Firefox verkkoselaimesta mutta enää en yksinkertaisesti pysty käyttämään sitä, siitä kun on tehty Mozillan oman poliittisen agendan työkalu. Politiikka ei kuulu yleissovelluksen piiriin, jota Firefox erityisesti on.

Yleissovellukset ovat työkaluja käyttäjillensä, aivan sama mitä poliittista mielipidettä kukakin kantaa. Nyt se on Mozillan käytössä yksi fasismin työkaluista, joilla käyttäjät pakotetaan lukemaan läpi politiikkaa jopa iästä riippumatta. Tämä toimintatapa on täysin sairasta, sairasta, jota sairas ei tunnista.

Sosialismi on sairaus!

Linkit videolla näkyviin sivustoihin:

Korjaus videoon:
Sanoin WPA, kun tarkoitus oli toki sanoa PWA (Progressive web application) 😊

13 heinäkuuta, 2020

Mielipide: Linuxin pakettimanagerit


Linuxin pakettimanagerit eli alustat, joiden avulla hallitaan Linux jakeluiden sovellusasennuksia, ovat yleensä olleet se, jolla jakelut eroavat näkyvimmin toisistaan.

Red Hat pohjaiset jakelut käyttävät yleisesti RPM pakettimanageria.
Debian pohjaiset jakelut käyttävät DEB pakettimanageria.
ARCH Linux pohjaiset jakelut käyttävät PACMAN pakettimanageria.

Maailmalla olisi kova halu yhtenäistää pakettimanagerit mutta nykyinen trendi haluaa tehdä selkeän eron perinteisiin managereihin, sillä että ne haluavat syöttää sovellukset järjestelmälle, eräänlaisessa suojakääreessä joka taas hidastaa sovelluksen käynnistymistä sekä yleistä toimintaa, sekä toimittaa paketti varmatoimisena, joka tarkoittaa sitä että sovellus ei enää kunnioita järjestelmästä jo löytyviä komponentteja vaan paketin sisällä toimitetaan kaikki mitä kehittäjä on katsonut ohjelman tarvitsevan.

Tämä taas aiheuttaa sen että kyseiset komponentit ovat yleisesti ottaen vanhoja versioita, jotka eivät tue viimeisimpiä parannuksia, mikäli pakettiin ei ole, sen ylläpitäjän toimesta toimitettu uudempia komponentteja (kirjastoja, apuohjelmia…) jotka nämä parannukset sisältävät.

Universaalit pakettimanagerit myös eroavat toisistaan, vaikka useamassa onkin periaatteessa sama idea, ovat ne luonnollisesti epäyhteensopivia keskenään. Tällä hetkellä Linux maailmassa on kolmea erilaista (itse asiassa neljä jos pip otetaan mukaan) universaalia paketointia:

SNAP
FLATPAK
APPIMAGE

Näistä APPIMAGE on ehkä varmatoimisin mutta samalla siitä uupuu keskitetty hallinta, joka tarkoittaa sitä, että tiedosto pitää erikseen ladata esimerkiksi kehittäjän kotisivuilta, kuten Windows maailmassa. Kyseessä on nimensä mukaisesti levykuva, jonka käynnistämällä avataan sovellus, jonka se sisältää, samalla kyseinen tiedosto on yleisesti todella suuri kooltaan, eikä Appimageja voi suoranaisesti liittää työpöytien sovellusvalikkoon, muuta kuin käsin asettamalla.

FLATPAK taas tukee keskitettyä hallintaa, Flatpakit on myös päivitettävissä uusiin, toisin kuin Appimaget. Teknisesti ottaen kuitenkin Flatpak jakaa paljon Appimagen kanssa mutta on muutamia askelia sitä edellä muun muassa työpöytään integroitumisessa.

SNAP on Ubuntun kehittäjän, Canonicalin vastaus haasteeseen, se muistuttaa hyvin paljon perinteisempää pakettihallintaa mutta käynnistää sovellukset edelleen hitaaseen virtuaalikoneen kaltaiseen hiekkalaatikkoon, sen asennuspalvelimet ovat usein hitaita ja varsinkin pakettien päivitys vaikuttaa usein olevan mahdotonta.

Maailmalla Flatpak näyttää saaneen eniten suosiota, varmasti sen integroitumisen vuoksi ja myös siksi että se vaikuttaa olevan enemmän vapaa muista suurista softataloista, toisin kuin esimerkiksi Snap.

EI VALMIITA TYÖPÖYDÄLLE:

Tässä ovat myös syyt miksi katson, etteivät nämä nykyiset universaalit paketoinnit ole valmiita työpöydille. Onkin suoranaisesti hullua nähdä sovellusprojekteja, joiden kehittäjät eivät julkaise sovelluksestaan muuta kuin Appimagen. Linux yhteisön on hyvin vaikea näihin puuttua ja luoda itse deb tai rpm paketteja kyseisistä ohjelmista, koska näiden kehittäjät eivät useinkaan myös suostu dokumentaatioissaan mainita mitä riippuvuuksia ohjelma tarvitsee toimiakseen tai edes kääntyäkseen ohjelmakoodista.

Koska näitä tietoja ei sellaisenaan tarjota ja ne tarvitsee usein selvittää itse, voi olla melko varma ettei vaikkapa deb paketin ylläpitäjä jaksa enää vaivautua ohjelman uuden version kääntämiseen ja siten saattamista sitä deb tai rpm pakettiin.

Onko siis nämä universaalit paketoinnit tehneet kehittäjistä puhtaasti laiskempia, ehkä?

Onhan se periaatteessa myös yksi syy näiden olemassa oloon, tehdä ohjelmien levittämisestä helpompaa ja suoraviivaisempaa, enkä väitä etteikö se sitä olisi tehnyt.

Ongelma on vain siinä että työpöytä ja nämä vaihtoehdot eivät ole vielä samalla aaltopituudella ja siksi olisi edelleen hyvin tärkeää että ohjelmistokehittäjät pitäisivät standardina, kertoa dokumentoinnissa edelleen selkeästi kuinka ohjelmat voidaan kääntää suoraan lähdekoodista ja mitä komponentteja se vaatii.

Sosialistit vaativat jälleen älyttömyyksiä tietotekniikka maailmalta

Järkytyin hieman jälleen sosialistien viimeaikaisista vaatimuksista, jotka liittyvät tietotekniikkaan.
He haluavat, että muutamme tai emme enää käytä termejä MASTER ja SLAVE, tietotekniikan kirjallisuudessa ja muussa dokumentaatiossa. Vaikka näitä termejä on käytetty tietotekniikassa kautta aikojen ja useassa eri tilanteessa.

Tätä termistöä käytetään muun muassa laitejärjestyksissä, verkon suunnittelussa, ohjelmoinnissa, dokumenttien formatoinnissa ja monessa muussakin asiassa, jossa asioille asetetaan rooleja, pää- sekä alarooleja.

Muistan lapsuudessani kyllä ihmetelleeni sitä, kun puhuttiin orjalaitteista ja slave kiintolevyistä, ymmärsin termin ihmisorjuudesta mutta hyväksyin sen tarpeeksi kuvaavana terminä tietotekniikka maailmassa.

Toki monessa asiassa voitaisiin käyttää muitakin termejä, jotka kuvaisivat rooleja mutta primary / secondary ei välttämättä kerro tarpeeksi syvällisesti esimerkiksi verkkolaitteiden rooleja ja asetelmia, secondary esimerkiksi ei välttämättä kerro heti alkuunsa sitä, että kyseessä on alempiarvoisempi laite, jolla on tarkoitus toimia temppinä tai varalaitteen välityslaitteena. Slave kertoo sen, että sen tehtävä on toimia muiden hyväksi eli masterille ja varalaitteelle ja vain toimia siinä roolissa.

Jatkossa jos emme dokumentoi asioita slaveksi, joudumme dokumentoimaan tarkemmin mitä secondary #02 oikeastaan tekee, kun taas slave kertoo sen kerta heitolla.

Videolla yritän kertoa tästä epäkohdasta mutta en tiedä onnistuinko kovinkaan hyvin ;)

Opin myös tänään, että tuo sosialistien vaatimus on otettu huomioon jo 2018 mutta vasta nyt kun Amerikan kaduilla sosialistiset terroristit ovat ajaneet omia agendojaan ihmisoikeusasioiden nimissä, on niihin oikeammin reagoitu.

Aiheeseen liittyvä juttu:
https://www.cnet.com/news/master-and-slave-tech-terms-face-scrutiny-amid-anti-racism-efforts/

18 toukokuuta, 2020

Virtalähteiden vaihto ja cryptovaluuttaa 💲


Nyt sattui hyvä tilaisuus päästä kokeilemaan kryptovaluutan louhintaa, eli mainausta.

Tarkoitus ei ole kuitenkaan mainata perinteisiä bitcoineja tai muita suosittuja ja arvokkaita kolikoita. Yritän saada aikaiseksi LBRY:n omaa kryptovaluuttaa LBC:tä.

Olen tämän asian kanssa aivan alkutekijöissä, enkä ymmärrä alasta juuri mitään mutta nyt kun sattui käymään niin että sain laskentatehoa lisää, niin päätinpä lähteä kokeilemaan. Täytyy sanoa kuitenkin, että olen jo kerran aikaisemminkin yrittänyt mainausta mutta tuolloin kyseessä oli CPU-pohjainen Ethereum kolikko (ETH) eikä siitä tietenkään juuri mitään tullut, kun prosessorina toimi ikivanha Xeon :)

Mutta nyt on Nvidian GTX 980 TI näytönohjain tulilla, joten eiköhän tällä jotain saada aikaiseksi.

Ennen kuin pääsen edes aloittamaan, täytyy tehdä kuitenkin yllättävä remontti, sillä tietokoneessa, johon ajattelin tuon näytönohjaimen laittaa, ei ole sopivia virransyöttökaapeleita kyseiselle näytönohjaimelle. Olin kyllä jo tilaamassa uutta virtalähdettä, jossa nuo 8+8 pinnin virtakaapelit ovat mutta yllättäen palvelimeni virtalähteessä moiset kaapelit olivat ja koska olen ilmeisen pihi luonteeltani, jätin tilauksen tekemättä ja päätin vaihtaa koneiden virtalähteet ja sitä säätämistä videolla nyt muun muassa nähdään.

Samalla sain myös lisättyä muutaman teratavun lisää levytilaa palvelimelle, nyt samalla kun kerta sen kävin hattuhyllyltä laskemassa.

14 toukokuuta, 2020

Rauha siellä! Firefox on edelleen oletusselaimeni! 😂

Huh huh ja vielä kerran huh huh :D

Olen nyt saanut melkoisen ryöpyn palautetta tuosta aikaisemmasta Microsoft Edge videostani, että oli pakko tämä selvitysvideo teille tehdä :D

Te voitte kaikki rauhoittua, nimittäin oletusselaimeni on edelleen Firefox Nightly.

Kun testaan selaimia, varsinkin sellaisia, joissa on synkronointiominaisuus. Haluan toki asettaa testissä olevan selaimen oletukseksi ymmärtääkseni, kuinka selain kyseisessä tilassa toimii. Esimerkiksi, miten ulkoiset linkit avautuvat siihen, miten vaikkapa PWA-kuvakkeet toimivat ynnä muuta.

Tietenkin testaamisen jälkeen siirryn takaisin tuttuihin ja turvallisiin selaimiin, kuten nyt Firefoxiin sekä Braveen.

13 toukokuuta, 2020

Mielipide uudesta Edge -selaimesta

Microsoft on julkaissut jo jokin aikaa sitten uuden Edge selaimen, joka pohjautuu Googlen kehittämään Chromiumiin.
Videolla kerron mitä mieltä olen tästä uutukaisesta sekä esittelen sen käyttöliittymää ja muutamia sen "key" ominaisuuksia.

Voi olla outoa, että esittelen Windows sovelluksia, en haluaisi kuitenkaan lokeroitua vain Linux tai minkään muunkaan yksittäisen asian ympärille, vaan nauttia jokaisesta alustasta tai käyttöjärjestelmästä, mitä enemmän tietää, sen hauskempaa tämä on.

Nyt ei sovi unohtaa myöskään sitä, että Microsoft on luvannut Chromeen pohjautuvan Edgen myös Linuxille, joka on sinällään jo aivan oma aiheensa, sillä monet Linuxia käyttävät eivät ole juurikaan innoissaan Edgen tulosta käyttöjärjestelmälle mutta tässäkin kohtaan minä eroan laumasta, sillä minä todellakin odotan Edgen tuloa Linuxille.

Miksikö?
Jo yksin sen takia että selain on, ainakin Windowsilla erinomainen mutta myös siksi että Microsoft tuo järkeviä sovelluksia käyttöjärjestelmälle.

Edge ei ole ainut Microsoftin työpöytäsovellus Linuxille.

Muun muassa Skype löytyy jo ja on aina ollut saatavilla myös Linuxille ja Edgen sekä Skypen lisäksi, myös Office on tulossa Linuxille!

Lisätietoja Edgestä ja lataukset kannattaa käydä etsimässä Edgen insider verkkosivuilta osoitteesta: https://www.microsoftedgeinsider.com/fi-fi/

26 huhtikuuta, 2020

Windowsin työpöytä Linuxiin?

 
En näe Microsoft Windowsia pelkkänä pahana, sillä vaikka siinä on paljon pahaa, ei kaikki sitä kuitenkaan ole.

Yksi näistä hyvistä puolista on ehdottomasti Windowsin käyttöliittymä, se on nopea, selkeä ja erittäin viimeistelty, tosin nyt Windows 10 aikana, viimeistely on jäänyt puolitiehen. Siltikin katsoisin mahtava lisänä Linuxiin, jos Microsoft kehtaisi julkaista käyttöliittymänsä niin sanottuna erillisenä DE:nä Linuxille. En nyt puhu siitä, että Microsoftin pitäisi muuttaa Windows Linuxiksi ja julkaista se omana ”distronaan”.

Jos vain tuo käyttöliittymä Windows 7:sta saataisiin Linuxille, näkisin mieluusti Microsoftilta myös File Explorerin, eli resurssienhallinnan Linuxilla sekä Chromiumiin perustuvan uuden Edge -selaimen.

Kuulostaahan tämä kovasti siltä että, voisin vain käytellä sitten Windowsia ja asentaa siihen Windows Subsystem Linuxin (WSL). No ei, vaikka näin toki jo teenkin Windows asennuksiini. Ongelmana nykyisen Windowsin kanssa on tietenkin Windowsin suljettu koodi sekä sen sisältämät käyttäjien seurantaan ja yksilöintiin liittyvät asiat sekä se hemmetin automatisoitu uudelleen käynnistys päivityksien yhteydessä. En pysty suosittelemaan Windowsia näiden asioiden vuoksi.

Ehkä kuitenkin tulevaisuudessa näemme Microsoftin avaavan Windowsin vapaaksi lähdekoodiksi, se olisi jo nyt helppoa koska Windowsin lähdekoodia ylläpidetään GitHubissa, toki yksityisenä repona ja veikkaan että sille on tehty hieman järeämpi suojaus kuin GitHubin muille käyttäjille, GitHubinhan omistaa Microsoft.

Microsoftin toimet avoimen lähdekoodin ympärillä ovat olleet osittain hyviä ja osittain pahoja mutta ylipäänsä yhtiön kiinnostus entiseen arkkiviholliseensa on lisääntynyt huomattavasti.

Microsoftin pahuus tulee esiin poliittisessa toiminnassa, yhtiö on hankkinut itselleen sijoituksia avoimen lähdekoodin edistämiseen tarkoitettujen yhteisöjen parissa ja ainakaan toistaiseksi nämä eivät näe Microsoftin varsin avokätisiä lahjoituksia ja ostettuja paikkoja vaarana. Ehkä he ovat oikeassa, ehkä eivät. Tähän saadaan vastaus tulevaisuudessa.

Jos kuitenkin on niin että Microsoft on aidosti hyvää tarkoittamassa, se saattaa yllättää jossakin vaiheessa ja julkaista Windowsin peruskomponentteja avoimena koodina ja ehkä jopa tehdä itse DE:n mutta jos koodi julkaistaan, veikkaan että joku muu taho löytää kyllä kiinnostusta tuoda Windowsin työpöydän Linuxille.

Helposti ohjelmat eivät tule kääntymään Linuxille koska jo yksistään käyttöjärjestelmien tapa käsitellä tiedostojärjestelmää on täysin nurinkurista, joten koodia tarvitsee muokata huomattavasti, jotta oikeat asiat löytyvät ja kuten työpöytäympäristöä voidaan toimivasti ajaa.

25 huhtikuuta, 2020

#jannerage - Linux jakeluiden asennusohjelmat

 
Linux jakeluiden asennusohjelmat ottaa päähän.
 
Minä joka olen vannoutunut yksinkertaistamisen vastustaja, ei voi sietää sitä että ohjelmat suunnitellaan siten että ohjelmasta jätetään tahallisesti toimintoja pois, vain siksi että se tekisi yhden asian edes kohtuullisen hyvin. 

Tämä trendi on levinnyt Linux jakeluiden asennusohjelmiin, eli siihen sovellukseen jonka tarkoitus on asentaa käyttöjärjestelmä tietokoneelle. Trendi on ollut Linux maailmassa toki jo kauan, joten mistään uudesta ilmiöstä ei sinällään ole kyse. 

Asennusohjelmat eivät kysele esimerkiksi, mitä selainta, tiedostohallintaa, terminaalia, ajoympäristöä, tekstieditoria haluat käyttää oletuksena. Käyttäjältä kysytään vain mihin osioon tai vapaaseen levytilaan käyttöjärjestelmä asennetaan ja sen jälkeen käyttäjän nimi, jonka mukaan asennusohjelma luo asennettavaan järjestelmään käyttäjätunnuksen. Useampi asennusohjelma ei kysy halutaanko järjestelmälle mahdollisesti luoda useampi käyttäjätili, mitä bootmanageria halutaan käytettävän ynm.. 

Trendi aiheuttaa sen että esimerkiksi minulla on melkoisesti töitä heti tämän yksinkertaisen asentajan jälkeen. 

Kun käynnistän ensimmäistä kertaa uuteen järjestelmään, joudun poistamaan useamman gigatavun levyltä turhia sovelluksia ja asentamaan haluamani. 

Okei tämä ei ole minulle iso juttu mutta ajatellaan muita käyttäjiä, jakelu kun ei rohkaise luomaan järjestelmästä yksilöllistä, vaikka Linuxin yksi periaate onkin muokattavuus, nykyisin sovellukset eivät ole enää tasa-arvoisessa asemassa. Joku muu on valinnut sovellukset, joita useampi käyttäjä vain tyytyy käyttämään koska ne ovat asennuksessa mukana tulleet. 

Tämän avautumisen pointti on toive

Toiveena olisi että palattaisiin edes osittain takaisin Linuxin alkuaikoihin kun käyttäjältä kysyttiin asennusvaiheessa mitä sovelluksia tämä tahtoo uudessa järjestelmässään nähdä ja käyttää, heti eikä jälkiasennuksena. 

Moni ei varmasti tyytyisi esimerkiksi LibreOfficeen kun muitakin toimistopaketteja on tarjolla, monelle gedit ei tarjoa sitä mitä moni muu editori, kuten vaikkapa Code tarjoaisi, annetaan vaihtoehdot tarjolle heti, ei myöhemmin koska silloin se on jo liian myöhäistä... 

Esimerkiksi LibreOfficen kohdalla, jos käyttäjä asentaa toisen toimistopaketin jälkiasennuksena, ymmärtääkö hän poistaa LibreOfficen? ja lopputuloksena on sitten se, että nyt järjestelmästä löytyy kaksi erilaista toimistopakettia. Vaikka levytila onkin edullista, ei sitä näin pidä hyödyntää :) 

Tämänlainen rage siis tällä kertaa, nauttikaa ja osallistukaa keskusteluun! 

11 huhtikuuta, 2020

Ubuntu 20.04 Focal Fossa on jo kulman takana mutta onko tällä minuun juurikaan vaikutusta?


Otsikkoon vastaten: Ilmeisesti on. Nimittäin, kun päätin käynnistää testiosiolla olevan käyttöjärjestelmän (Ubuntun), huomasin että tämähän on erinomaisessa tilassa.

Ubuntu oli päivittynyt viimeisimpään kehitysversioonsa Focal Fossaan, eli 20.04 versioon ja työpöytä on näpsäkkä sekä vielä todella lähellä perus Gnomea (Vanilla gnome).

Canonicalin muutokset työpöytäympäristöön on todella vähäiset tai oikeammin näkymättömiä. Muutokset ovat lähinnä pellin alla, jossa siis tärkeimmät optimoinnit on tehty.

Toki Ubuntulla on oma teema ja sovelluksena teeman muuttamiseen ja näin mutta ainakin tässä vaiheessa Ubuntu tarjoaa erittäin optimoidun Gnome elämyksen.

Minä kun kuitenkin olen jo muutama vuosi sitten vaihtanut Gnomesta (Ubuntu Gnome) Kubuntuun, eli KDE Plasma5 työpöytään, sen muokattavuuden ja siten laajemman käyttökokemuksen vuoksi, en tosiaan uskonut, että perus Ubuntu voisi minulle tarjota oikeastaan mitään. Se oli minulla asennettuna kuitenkin siksi että pystyn vertailemaan asioita Kubuntun sekä Ubuntu välillä.

Nyt olen pyöritellyt Ubuntua jo pari viikkoa putkeen, enkä ole tarvinnut Plasma5 työpöytää oikeastaan mihinkään.

Ubuntuun piirtyy myös käyttämäni QT sovellukset vallan mainiosti kuten muun muassa kdenlive, tämä on plasmassa hieman toisin, jos siellä pyöritellään GTK3 sovelluksia, ne myös näyttävät GTK3 sovelluksilta, Gnomen tapauksessa qt- sovellus näyttää kuin GTK3 sovellukselta, joka on hienoa työpöydän yhtenäisyyden kannalta.

Olen kuitenkin muuttanut Gnomea jo melkoisesti, olen säätänyt asetukset juuri sellaiseksi kuin ne haluankin, vaikka vielä muutama asia on hämärän peitossa, kuten se miten saan tiedostonhallinnan (nautilus / caja) thumbnailit näkymään yli 4096kt tiedostokoon videotiedostoissa, ne kun ovat minulla lähes automaattisesti tuon maagisen rajan ylittäviä. Jos tähän joku tietää vastauksen, voisitko ystävällisesti jakaa tietosi kommenttiosioon 😊

Muutin toki myös oletus tiedostohallinnan eli nautiluksen, Cajaksi koska nautilus on aivan liian yksinkertainen ja siten varsin tyhmä tiedostojen hallintaan, se on lähinnä tiedostoselaaja ja vain itsensä kiduttamisesta nauttiva haluaa moisella tiedostojaan yrittää hallita.

Cajassa on kuitenkin toistaiseksi vielä kummallisia vakausongelmia, varsinkin silloin kun se yrittää käsitellä paljon thumbnaileja sisältävää hakemistoa mutta kun sen on antanut ladata kaikki järjestelmän muistiin, on käyttö sen jälkeen miellyttävää, tähän saattaa kulua kuitenkin jopa minuutteja, eikä kyse ole prosessorin tehottomuudesta, se käyttää nimittäin suoritinta vain noin 20% kun käsittelee thumbnaileja, joten kyse on enemmänkin siitä ettei ohjelmaa ole tarpeeksi hyvin optimoitu erilaisiin ympäristöihin, caja kuitenkin tulee MATE työpöytäympäristöstä mutta joka on kuitenkin vain modattu versio nautiluksesta. Ehkä Cajaan tulee vielä parempi päivitys, joka korjaa nämä kummalliset ongelmat. Ei anneta kuitenkaan cajan olevan pysäyttävä ongelma, sillä se tarjoaa mitä tiedostonhallinnalta oletan.

Se miten olen säätänyt Ubuntun gnomen vastaamaan vaatimuksiani on tietenkin dconf sekä skriptit:

Dconfin avulla päästään sovellusten ja käyttöliittymien asetuksiin, yleensä asetuksiin, joita ei ohjelmien omista graafisista asetuksista sellaisenaan löydy.

Dconfista käsin on helppo myös säätää kaikkien ohjelmien asetukset kerralla, joten ohjelmia ei tarvitse ensin käynnistää ja sitten etsiä niiden asetuksia, avaa vain dconfin ja etsii ohjelman. Nerokasta!

Sitten joissain tapauksissa ja aika useissa tapauksissa käytän yksinkertaisia scriptejä tai aliaksia joilla saan Gnomen tekemään tiettyjä asetuksia. käyttämällä gsettings set ”optio”. On käytännössä sama, tekeekö asetuksen dconfista vai käyttämällä gsettingsiä mutta terminaalissa elävälle gsettings tuntuu luontevalta ja nopealta tavalta sorkkia tiettyä asetusta, varsinkin kun tarkoitus on käyttää jotain vain hetken.

Olen tällä hetkellä sitä mieltä, että Ubuntu 20.04, vaikkakin on vasta beta asteella, on varsin toimiva käyttöjärjestelmä ja pystyn suosittelemaan sitä jo korvaamaan aikaisemmat versiot mutta jos sinua häiritsee tuo version beta -leima, asenna järjestelmä toiselle osiolle ja testaa sitä, toki voit myös leikkiä sen kanssa niin sanotussa live järjestelmässä, suoraan asennustikulta.

Focal Fossa julkaistaan virallisesti tämän kuukauden 23 päivä, eli 23.04.2020!

Voit ladata Focal Fossan täältä!

04 huhtikuuta, 2020

COVID-19: Telia tarjoaa valtiolle urkintatyökalua


Telia on vapaaehtoisesti tehnyt valtiovallalle erityisversion sen yrityksille tarjoamasta Crowd Insights -analytiikkadata palvelusta, jonka avulla voidaan seurata massojen liikennettä rajanylitysalueilla ja sen läheisyydessä.

Työkalun avulla voidaan seurata ilmeisen reaaliaikaisesti ihmisten liikkeitä, perustuen Telian puhelinmastojen dataan ja erityisesti sitä kuinka moni päätelaite ottaa niihin yhteyttä.

Tämä voi kuulostaa varsin viattomalta ja hyvin mielenkiintoiselta palveluta mutta mitä ilmeisemmin kyse on paljon suuremmasta asiasta. Telia tarjoaa palvelua valtioneuvostolle josta data jaetaan tarvitseville/halukkaille viranomaisille, kuten poliisille.

Telia väittää, että tieto palvelussa on anonymisoitua, joten yksittäisiä henkilöitä ei sieltä pysty saamaan selville. Tämä voi olla totta mutta joka tapauksessa tieto perustuu päätelaitteeseen, se tarjoaa tuolloin verkolle muun muassa puhelimen yksilöidyn IMEI koodin sekä SIM-kortin ID:n ja tietenkin puhelinnumeron, nämä tiedot riittävät yksilöimään jokaisen käyttäjän ja Telian työkalusta on aivan varmasti helppo tehdä versio joka nämä tiedot tarjoaa viranomaisille ja varmasti myös muille merkittäville tahoille.

Telia väittää lehdistötiedotteesaan, että näitä tietoja ei ole saatavilla: “Telian Crowd Insights -data on anonymisoitua, eikä yksittäisten ihmisten liikkeitä ole mahdollista seurata. Datasta kuitenkin voi päätellä suurten ihmisvirtojen liikkeitä”. Lisäten kuitenkin heti perään: “Tiedot perustuvat siihen, miten päätelaitteet, kuten puhelimet yhdistyvät mobiiliverkkoon eri paikoissa”. Joka osin kumoaa aikaisemman väitteen.

Tämä työkalu on siten vaarallinen, koska se tarjotaan valtiovallan käyttöön yksityisen yrityksen vapaaehtoisuuteen perustuen, sisältäen asiakastietoihin perustuvaa dataa (vaikkakin anonymisoitua). En ole tietosuojalain kaikista pykälistä selvillä mutta luulisi että tämänlainen toiminta ei ole ihan ok, ei edes poikkeustilassa.

Jos Crowd Insight palvelu on niin viaton kuin sen mainostetaan olevan, annetaan siihen sitten oikeudet kaikille, minua statistiikkanörttinä kyllä kiinnostaisi nähdä mobiiliverkon mastojen käyttödataa, kyllähän nytkin avoimena datana näytetään esimerkiksi FICIX –internet liikenteen datamassat, yksinkertaisina kaavoina.

Mikä Crowd Insights?

Telia tarjoaa Crowd Insights palveluaan yrityksille, kyseessä on ihmismassojen seurantaan perustuva palvelu, jota voidaan hyödyntää vaikkapa kauppakeskuksien, festareiden sekä miksei myös kokonaisten kaupunkien suunnitellussa.

Palvelun verkkosivuilla mainostetaan että se on EU:n GDPR yhteensopiva ja että kaikki data on visusti anonymisoitua. Hyvä on, kuten sanoin anonymisointi on varmasti täysin totta mutta silloin kun pelataan valtioiden kanssa, siitä anonymiteetistä tulee mitätön asia, varsinkin silloin kun palvelusta keskustellaan valtioneuvoston turvallisuusjohtajien kanssa.

Telian historia suomessa on kuitenkin lähtöisin valtion puhelinlaitoksesta, joten sen sisäinen kulttuuri on siten hyvin valtiomielinen, Telialta tämänkaltaiseen palveluun ei siten voi suoranaisesti luottaa, varsinkaan kun palvelun asiakaskuntaan tulee valtioita.

Poista seuranta ja tietosi palvelusta:

Telia tarjoaa mahdollisuuden kieltää tietojesi käytön palvelussa ja tämä tapahtuu antamalla puhelinnumero, ei IMEI-koodilla, joka olisi vielä varmempi tapa.

Kun olet antanut puhelinnumerosi sivulle, saat tekstiviestin jossa on koodi mikä pitää vielä antaa samaiselle sivulle. Tämän jälkeen saat sivulta tiedon “Tietosi on poistettu palvelusta”.

Itse kokeilin tätä DNA -sekä ELISA puhelinnumeroillani, kummatkin menivät läpi!. Joten tarkoittaako tämä silloin sitä, että Telia on kerännyt dataa myös muiden operaattoreiden asiakkaista ja silti väittää olevansa EU:n GDPR tietosuoja-asetuksia kunnioittava palvelu? OK!

Kuten sanoin aiemmin, en tunne näitä lakeja, pykäliä sekä asetuksia täysin, en edes keskiverron verran, joten ei kai tässä auta muuta kuin kysyä asiasta tietosuojavaltuutetulta.

Palaan asiaan kun vastaus on saapunut.

En pysty myöskään sanomaan, poistaako tuo sivulla oleva poistopyyntö myöskin datan jota nyt tarjotaan viranomaisille, arvelen että tuskin kuitenkaan.

31 maaliskuuta, 2020

C64 tavaraa myynnissä! :) 🕹


Myyn kaikki jäljellä olevat Commodore 64 pelit ja tarvikkeet.

Myynnissä on huomattava määrä C64 kasetti pelejä, muutama joystick, alkuperäinen antennikaapeli sekä kasettiasema.

Myyn kaikki periaatteessa toimivana mutta täysin varma niiden toiminnasta en voi olla, nimittäin näitä on viimeksi käytetty 1990-luvulla. Ne ovat kuitenkin olleet suojaisassa ja huoneenlämpöisessä tilassa jatkuvasti.

Jos kiinnostuit, ota ihmeessä yhteyttä: janne@granstrom.fi tai alla olevaan kommentti -osioon!

14 maaliskuuta, 2020

Windowsin virhekoodi 0x80070003


On totta, että Windowsia on kympin jälkeen haukuttu ja parjattu siitä, että se pakottaa päivitykset käyttäjien tietokoneille ja vielä menee käynnistämään tietokoneen automaattisesti uudelleen.

Noh, en usko, että Microsoftilla olisi tähän palautteeseen juurikaan reagoitu mutta minun tapauksessani, Windows ei todellakaan hae ja asenna päivitystä 😡.

Windows update törmää jatkuvasti virhekoodiin: 0x80070003. Suomenkielisessä Windowsissa ei virhelokeista juuri hyötyä ole, eikä Windows updaten selityksestä, jossa mainitaan seuraavasti: ”Jotkin päivitystiedostot puuttuvat, tai niissä on ongelmia. Päivityksen lataamista yritetään myöhemmin uudelleen. Virhekoodi: (0x80070003)”

Mikäli joku tämän videopostauksen nähnyt, tietää kuinka tämä ongelma korjata, voi ystävällisesti vinkin korjauksesta heittää kommenttikenttään.

Tässä videolla esitetyn ohjeartikkelin linkki: https://answers.microsoft.com/en-us/windows/forum/windows_8-update/windows-update-error-0x80070003/8badf153-81d8-4d9c-a864-0fa214b8cdc3

16 helmikuuta, 2020

Yllättävä ratkaisu kansikuvien lisäämiseksi blogipostauksiin

Huomaa otsikon vieressä oleva kansikuva.
Minulla on varsinkin täällä Nettipäiväkirjassa ollut ongelmana, se ettei videopostauksissa ole mahdollista tarjota artikkeliin kansikuvaa, joka näkyy esimerkiksi silloin kun jaan sen sosiaalisessa mediassa.

Olen nyt löytänyt tähän melko yksinkertaisen ratkaisun, jota en osannut ilman hakukonetta edes ajatella.

Kun artikkelissa on jo iso videosoitin, omalla sisäisellä kuvallaan, ei artikkeliin yleensä tuolloin sovi enää laittaa erillistä kansikuvaa, varsinkaan silloin jos haluaa käyttää samaa kuvaa joka videolle on jo annettu.

Neuvoksi pulmaan löytyi varsin yksinkertainen vinkki!

Voit nimittäin lisätä artikkeleihin piilokuvia, ne lisätään artikkeliin kuten mikä tahansa kuva mutta kuvatiedoston määrityksen jälkeen, kuva katoaa artikkelista. Kuitenkin jos olet asettanut kuvan järjestyksessä ensimmäiseksi blogipostauksessa, tulee kuvasta tuolloin niin sanotttu kansikuva, jonka useat somepalvelut osaavat automaattisesti etsiä ja näyttää omassa palvelussaan.

Kun lisäät kuvan Bloggeriin, se antaa kuvalle samalla kaikki sen määritykset <div> syntaksin sisälle, kuten esimerkiksi koon, tyylin sekä tasaus -tiedot, näiden tietojen perusteella Blogger osaa asettaa kuvan oikein näkyville.

Kyseinen kenttä näkyy Bloggerin HTML-editorissa, kuvan yläpuolella näin:

<div class="separator" style="clear: both; display: none; text-align: center;"></div>

Tarkkasilmäisimmät huomaavat rivissä varmasti jotain hassua, kyllä! Jotta kuvan voi piilottaa itse artikkelista, on <div> -syntaksiin lisätty määre: ' display: none;'. Määritys kertoo ettei kyseistä kuvaa kuulu näyttää mutta se jätetään silti löydettäväksi.

Tämän vinkin avulla saat jakolinkeistäsi jatkossa vihdoin modernimpia ja näyttävämpiä.

12 helmikuuta, 2020

Bluetooth profiilit kettuilevat 😠


Windowsissa että Linuxissa Bluetooth kuulokkeet toimivat siten että ne vaihtavat automaattisesti laadukkaan A2DP- sekä huonlaatuisen HFP- ääniprofiileiden välillä, mikäli laitetta käyttävä ohjelma niin määrää.

Huomaat käyttäjänä tämän varsinkin silloin kun saat kesken musiikinkuuntelun Skype puhelun.
Bluetooth yksinkertaisesti vain vaihtaa äänenlaadun heikommaksi HFP-profiiliksi (Hands-Free profile), jättäen kyllä musiikin taustalle soimaan, mutta siten että musiikki jatkaa soittamistaan A2DP-profiiliin (Advanced Audio Distribution Profile). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että musiikkia ei enää kuulla, koska Skype puhelu vaihtoi kuulokkeiden profiilin toiseksi.

Automaattinen profiilin vaihto vaatii ohjelmalta sille tuen, esimerkiksi ottamani Skype tukee automaattista profiilin vaihtoa, joita käyttöjärjestelmät ovat oletusasetuksineen halukkaita tottelemaan, tuosta noin vain.

Käytössäni olevissa Harmanin AKG K845 -kuulokkeissa toteutus on vielä tehty niin, ettei kuulokkeiden sisäistä mikrofonia voi käyttää kuin HFP-profiililla, vaikka A2DP -tukee itsessään toki myös äänivientiä.

HFP-profiilin äänenlaatu on erittäin huonolaatuinen, jopa puheluille ja onkin käsittämätöntä, miksi tätä tahdotaan tukea. Internetistä olen koittanut etsiä tähän ongelmaan ratkaisua, mutta yllätykseksi sieltä löytyy vinkkejä vain sille, kuinka HFP-profiili saadaan aktiiviseksi, miksi kukaan haluaa tehdä näin?

Ratkaisu Windowsin puolella:

Microsoft Windowsin puolella, Skypeä käyttäneenä, löysin kuitenkin tänään kummallisen ratkaisun, jolla saan A2DP:n kautta Skypen äänet kuulumaan ja siten pidettyä musiikin ynm… myöskin puhelun taustalla.

Microsoft on julkaissut Skypestä version, joka tulee Windows 10:n mukana tai jonka saa ladattua Windowsin Microsoft Store -sovelluslataamosta.

Tämä Windows 10 -versio on se joka itse asiassa vaatii Bluetooth kuulokkeilta HFP-tukea, eikä suostu millään antamaan ääntä ulos A2DP-profiilille, ei vaikka HFP-profiilit olisi käyty poistamassa Windowsin äänihallinnasta.

Poistin tämän, koska minulla oli sen kanssa myös muita ongelmia ja tarkoitus oli ladata Skype uudelleen, unohdin kuitenkin, että se pitäisi ladata Microsoft Storesta, eikä suinkaan skype.com -sivustolta.

Latasin Skypen siis tuolta verkkosivulta, kuten yleensä Windows maailmassa tehdään ja suureksi yllätykseksi puhelut tulevat ja menevät tässä hienosti A2DP-profiilin läpi. Joten suosittelen tämän asian kanssa painivien, korvaavan Windowsin mukana tulevan Skypen, tuolla skype.comissa olevalla.

Nyt on toki hyvä ymmärtää että äänenvientiin on parempi omata ulkoinen mikrofoni, sillä edelleenkään, ainakaan minun kuulokkeiden tapauksessa, mikrofoni ei tule tunnistettavaksi A2DP:n kautta.

Linux:

Linuxin puolella tarvitsee sitten taas HFP-profiili sulkea Bluetoothin asetustiedostoja sorkkimalla, palaan tähän myöhemmin, tuolla Puhetta tietotekniikasta -blogissa.

09 helmikuuta, 2020

Kuinka poistat kuvan/videon Hangouts keskustelusta

Huomasin Googlen Hangoutsin tukifoorumilla kysymyksen, jossa kysyttiin kuinka voi poistaa kuvan Hangouts keskustelusta?

Päätin vastata kysymykseen ja testasinkin vielä että tämä tosiaan toimii. Samalla päätin tehdä asiasta jutun myös tänne blogiini.

Ohjelmassahan ei itsesssään ole mahdollisuutta poistaa sisältöä ja tämän vuoksi tuleekin mieleen vanha sanonta, "mitä kerran internettiin laittaa, se on siellä ikuisesti", näin ei Hangoutsin osalta kuitenkaan tarvitse olla.

Google tallentaa Hangouts kuvat ja videot "usercontent" palvelimelle, johon tallennetaan kaikki käyttäjän kuva/video sisältö (pois lukien drive). Näihin tiedostoihin on yllättäen myös täydet oikeudet, joten tiedostoja voi poistaa ja muokata jopa niiden näkyvyysoikeuksia.

Tähän usercontent -palvelimelle pääset tästä linkistä: https://get.google.com/albumarchive

Usercontent -palvelin on ikään kuin Google Photos mutta sillä erotuksella, että siellä näkyy myös Hangoutsin sekä muun muassa Bloggerin kuva/videosisällöt.

Kun selaat Usercontent sisältöäsi, löydät albumin "Hangouts-Kuvat", jota klikkaamalla pääset uuteen albumiarkistoon, josta löytyy kaikki lähettämäsi kuvat ja videot Hangouts keskusteluihin, niiden oikeilla nimillä, tai oikeastaan ryhmäkeskusteluiden ensimmäisellä nimellä. Eli vaikka nimi olisi ryhmässä myöhemmin muutettu, usercontent albumi noudattaa alkuperäistä ryhmän nimeä.

Kun olet löytänyt tiedoston, jonka haluat poistaa, se onnistuu samalla tavoin kuten Google Photosissa, kun olet avannut tiedoston. Oikean yläkulman kolmen pisteen valikosta löytyy kohta "Poista". Palvelu valittaa että kuva poistetaan joka paikasta ynm blaablaablaata ja hyväksyt asian. Kuva on nyt poistettu, eikä kuvaa enää pystytä lataamaan vastaanottajien Hangouts sovelluksissa.

Huomaa, mikäli joku on jo kuvan avannut, pystyy hän sen avaamaan edelleen, sillä Hangouts sovellus on mobiililaitteissa ladannut esikatselukuvan käyttäjien näytöille sekä tallentanut koko kuvan sovelluksen välimuistiin. Ainoastaan työpöytäversio (selain versio) Hangoutsista hakee joka kerta kuvan uudelleen Googlen usercontent palvelimelta, joten siellä kuva poistuu myös jo sen nähneiltä.

Googlen olisi hyvin helppo lisätä poisto-ominaisuus Hangoutsiin, koska se toimii nytkin, tosin manuaalisesti mutta toimiipa joka tapauksessa. Googlea ei vain kiinnosta Hangoutsin kehittäminen, niin minkäs voi, muuta kuin tehdä sisällönpoisto tällä tavoin.

06 helmikuuta, 2020

Korjaako AMD HEVC-probleeman?


Nyt ollaan sitten todellakin jännän äärellä.

Kannattiko näytönohjaimen vaihto, onko Nvidian näytönohjain todellakin syyllinen HEVC-probleemaan, mitä jos se jatkuukin AMD näytönohjaimella myös ja ongelma onkin esimerkiksi prosessorissa, jota Linux kernel käsittelee kummallisesti?

Tällä videolla kaikki tämä saa selvyyden!

Aikaisemmat asiaa käsittelevät  jutut: