Näytetään tekstit, joissa on tunniste ptt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ptt. Näytä kaikki tekstit

31 heinäkuuta, 2019

PTT: Firefoxin ennakkoversio (Nightly) Ubuntuun

Ubuntu on varsin suosittu Linux jakelu, jonka johdannaista myös itse käytän vakituisesti (kubuntu). Ubuntun omasta sovellusvalikoimasta ei löydy suositun Firefox selaimen kehitys- tai oikeammin ennakkoversiota, jota kutsutaan Firefox Nightlyksi.

Itse käytän kuitenkin Firefox selaimesta aina viimeisintä bittiä ja koska Nightlyä ei löydy, se tarvitsee asettaa sovellusvalikoimaan käsin.

Tämä on varsin helppoa, sillä Firefoxin kehittäjistä muutama ylläpitää erikseen Ubuntulle tarkoitettua repoa, eli repositorya (suomeksi, varasto?) joka vain lisätään käyttöjärjestelmän pakettihallintaan (sovellusvalikoima).

Mikä parasta, tämä versio ei tule korvaamaan Ubuntun mukana tulevaa Firefox -selainta, joka on viimeisin vakaa versio selaimesta, joten voit käyttää kumpaakin versiota samanaikaisesti.

Minä olen kuitenkin poistanut vakaan version omasta järjestelmästäni, koska Nightly on minulla toiminut aina varsin stabiilisti, eikä ole aiheuttanut juurikaan ongelmia. Nightly myös päivittyy useamman kerran päivässä, joten yleensä ongelmat, jotka kerkiää kerran nähdä, ei sitä enää uudessa versiossa näe.

Näin lisäät Firefox Nightly version Ubuntu pohjaisiin jakeluihin:

Avaa konsoli (näppäinyhdistelmä CTRL+ALT+T)

Suorita konsolissa seuraavat komennot:

sudo add-apt-repository ppa:ubuntu-mozilla-daily/ppa
sudo apt-get update
sudo apt-get install -y firefox-trunk firefox-trunk-locale-fi

Huom. Viimeisin rivi (*locale-fi) asentaa suomenkielisen käännöksen Firefox Nightlyyn, jos et tätä halua, voit jättää rivin pois.

Konsoli kysyy sinulta salasanaa, tämä on käyttäjätunnuksesi salasana (sama, jolla kirjaudut järjestelmään sisään).

Mikäli et halua enää Firefoxin vakaata versiota pitää järjestelmässä, voit poistaa sen joko graafisesta sovellusvalikoima -ohjelmasta käsin. Tai nopeammin konsolista käsin, seuraavalla komennolla:

sudo apt-get remove firefox firefox-locale-fi

Hyväksy poisto painamalla K tai Y -näppäintä.

Mikäli haluat poistaa vakaan version kaikki tiedostot järjestelmästä, konfiguraatiotiedostot mukaan luettuna, käytä tällöin apt-get komentoa:

sudo apt-get purge firefox firefox-locale-fi

Hyväksy poisto painamalla K tai Y -näppäintä.

Tietenkin Nightly versiosta voi myös ladata pelkän binäärin, jonka Mozilla tarjoaa selaimen lataussivulla, mutta tällöin menettää kätevän tavan saada selaimeen päivityksiä automaattisesti. Pakettihallinta huolehtii siitä, että ohjelmat ovat järjestelmässä ajan tasalla.

30 heinäkuuta, 2019

PTT: ”Vapaan” maan politiikka rajoittaa ohjelmistokehitystä

Nykyisin Microsoftin omistama GitHub on rajoittanut huomattavasti ohjelmistokehittäjien tilejä palvelussaan, mikäli henkilöt ovat seuraavista maista: Iran, Syyria, Kuuba, Krim sekä Pohjois-Korea. Tämä johtuu USA:n asettamista pakotteista kyseisiä maita kohtaan.

Tässä vaiheessa edellä mainittujen maiden ohjelmistokehittäjät, eivät pääse enää yksityisiin ohjelmistolähteisiin, tai käyttää muita GitHubin maksullisen version palveluita. Kehittäjät pystyvät kuitenkin osallistumaan edelleen avoimen lähdekoodin yhteisiin ”repoihin”, mutta yksityisenä pidettyihin ei.

Käytännössä tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että esimerkiksi Krimiltä tuleva ohjelmistokehittäjä ei pysty osallistumaan kaupallisen ohjelmiston kehitystyöhön GitHub alustaa hyödyntäen.

Microsoft oli ensimmäisenä rajoittamassa Iranilaisia käyttämästä yhdysvaltalaista palvelua koska pelkää hallituksen asettuvan yhtiötä vastaan, mikäli se ei kunnioittasi pakotteita. GitHubin CEO Nat Friedman ilmoittaa, ettei GitHubilla (Microsoft) ole muuta mahdollisuutta koska sitä velvoittaa Yhdysvaltojen lait.

GitHub on alusta, jossa niin suljettuja kuin avoimia sovelluksia varastoidaan sekä ylläpidetään. Microsoftin ottama linja on todella vaarallinen, varsinkin avoimen ohjelmistokehityksen kannalta.

Vaikka toistaiseksi, pakotteiden tulkitseminen tarkoittaakin, että kehittäjät voivat käyttää GitHubin ilmaista versiota ja osallistumaan siten avoimeen kehitystyöhön. Voi olla, että sääntöä tullaan vielä tulevaisuudessa tiukentamaan siten, ettei kehittäjät voi enää toimia palvelussa laisinkaan.

GitHubin tapaus on äärimmäinen esimerkki siitä kuinka tyhmät poliittiset päätökset voivat nykyisin iskeä myös maailmanlaajuiseen ja yhteiseen tietoverkkoon. Kyllä, rajoituksia on ollut aina, mutta ne eivät ole olleet koskaan näin vakavia kuin nyt. Varsinkaan niin sanottujen länsimaiden kohdalla.

Se miksi tämä on merkittävää, on se, että GitHub on yksi maailman suurin ja siten suosituin git -alusta, sen yli 37 miljoonan rekisteröityneen käyttäjätunnuksen turvin. Sitä kuinka montaa käyttäjää pakotteet koskevat, ei ole vielä tuotu julki (en ainakaan löytänyt).

Parempi katsoa Eurooppaan:

Tämänlaiset päätökset ovat omiaan lähettämään Yhdysvalloista signaalia, ettei maan palveluihin kannata enää pahemmin luottaa siten että niiden varaan rakentaisi vaikkapa yritystoiminnan, edes maan omien kansalaisten ja yrityksien ei tätä kannata tehdä, koska älyttömät ja mielivaltaiset rajoitukset saattavat tulla herkästikin vastaan tulevaisuudessa.

*IRAN update*

Iranilaisilta ohjelmistokehittäjiltä oli aluksi estetty kokonaan pääsy palveluun, eikä he pystyneet kopioimaan GitHubissa ylläpidettyjä projektejaan ja siten siirtää niitä muihin palveluihin.

Periaatteessa GitHub oli kaapannut Iranilaisten ohjelmistokehittäjien koodin, oli kyse sitten avoimesta lähdekoodista tai yksityisistä repoista. Myöhemmin kuitenkin GitHub oli päivittänyt rajoitukset ja päästi Iranilaiset palveluun, vaikkakin rajoitetuin oikeuksin sillä, mitä he voivat tehdä tileillään.

Voit seurata Iranilaisten kamppailua GitHub rajoituksien parissa, tästä blogipostauksesta (via 

Hamed). Lisää luettavaa täältä (GitHub).

27 heinäkuuta, 2019

PTT: Skype nykypäivänä: Varteenotettava vaihtoehto?

Olen nyt muutaman päivän tutustunut uudistuneeseen ja nykyisin Microsoftin omistuksessa olevaan Skype pikaviestipalveluun. Se toimii erinomaisesti, videopuhelut ovat laadukkaita ja käyttöliittymä on kaikessa sekavuudessaan, varsin käyttökelpoinen.

Käyttöliittymä, tuo niin monen sovelluksen pullonkaula, jos se osattaisiin tehdä kerralla oikein mutta siinä mokataan lähes joka kerta.

Skypen käyttöliittymä työpöytäympäristössä.

Käyttöliittymä on tärkeä osa ohjelmistoa, varsinkin silloin kun kyseessä on useassa käyttöympäristössä toimiva sovellus. Skype toimii mobiilissa, verkkoselaimessa työpöydällä, että myös itsenäisenä työpöytäsovelluksena.

Käyttöliittymän pitää olla yhtenäinen, asioiden täytyy löytyä samoista paikoista, tai siten että ne kunnioittavat käyttöympäristöään, jossa sovellusta ajetaan ja tuovat toiminnot käyttäjälle sitä kautta järkevämmin saataville. Toimintoja ei saa karsia pois, vain koska ympäristö muuttuu ja tähän Skype ei ole sortunut, kaikki työpöytäsovelluksen toiminnot tosiaan löytyvät myös mobiilista.

Skypen kontkatilista.

Skype myös kunnioittaa käyttöympäristöään, jossa sitä ajetaan, esimerkiksi se osaa skaalautua niin pystysuuntaisesti, kuin myös vaakasuoraan, joka sopii erityisesti tabletti käyttöön. Monet muut vastaavat ohjelmat eivät ymmärrä vaakasuoraa käyttöliittymää ja muutosta ei tähän ole ihan heti tulossa.

Käyttöliittymä on siis kunnossa mutta entä ne toiminnot?

Skypessä on valtavasti toimintoja ja olen yllättynyt siitä, kuinka hyvin kaikki toimivat yhteen. Tätä ei pääse ikävä kyllä tarkemmin tarkastelemaan koska Skype on kaikesta Microsoftin nykyisestä toiminnasta huolimatta visusti suljettua koodia.

Ruudunjako on ollut Skypessä niin kauan kuin muistan, on mahtavaa, että se on edelleen sisällytetty palveluun, ruudunjako on omiaan näyttämään esimerkiksi, kuinka joku asia tehdään tietokoneella, tai näyttää vaikka verkkosivua, josta käy keskustelua ym. käyttöideoita on vaikka, kuinka paljon, sille missä ruudunjakoa voi käyttää. Ja mikä parasta, ruudunjako toimii myös mobiilissa, joten nyt voit peilata videopuheluun mobiililaitteesi näyttöä, aivan kuten voit tehdä työpöydälläkin.


Videopuhelun lisäominaisuudet eivät jää vain ruudunjakoon, nyt koko videopuhelun voi tallentaa!

Videopuhelun tallennus.

Videopuhelutallennus ei kuitenkaan ole millään tavoin laadukasta, bittitaajuus videoille on 1 000 kt/s. Mitään tarkkaa väriloistoa ei siis ole luvassa, mutta toiminto on omiaan arkistointitarkoituksiin. Tallennukset jäävät seuraavaksi 30 päiväksi Skypen palvelimelle, josta ne poistuvat ajan umpeuduttua, tallennuksen voi toki poistaa tätä ennen myös itse.

Jokaiselle videopuhelussa mukana olevalle ilmoitetaan koska tallennus on päällä ja kuka tallennuksen on aloittanut, ilmoitus on näkyvillä videopuheluikkunan yläpuolella ja siitä indikoi punainen vilkkuva ”valo”. Kun videopuhelu loppuu Skype lähettää tallennuksen, puhelun ryhmään tai yksittäiseen keskusteluun.

Käyttäjille tarjotaan vaihtoehtoina poistamisen ja katsomisen lisäksi, myös tallentaa video omiin arkistoihin paikallisesti, .mp4 -tiedostona.

Tallennusominaisuus on mahtava mutta herättää myös hieman kysymyksiä tietoturvan osalta.

Koska emme näe Skypen koodia sellaisenaan tai sen palvelimen konfiguraatioita, emme voi olla varmoja mihin tallenteet lopulta päätyvät. 30 päivää on pitkä aika ja poistuvatko tiedostot Skypen palvelimilta oikeasti mihinkään, ehkä ne vain siirtyvät Microsoftin sisäiseen kylmäarkistoon ja sitten ainakin Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisilla tulee olemaan niihin pääsy, mikäli he sitä oikeuden kautta pyytävät.

Tietoturva:

Tietoturvasta puheen ollen, Skype tarjoaa nyt ”aidon”, ”Päästä-Päähän” salatun keskusteluominaisuuden palvelun käyttäjien välille, tähän kuuluvat myös video -ja äänipuhelut.

Skype tarjoaa yksityisen viestittelytilan.

On melko jännää, miksei Microsoft voinut lisätä päästä-päähän salattua viestittelyä oletuksena, ehkä tämä syö palvelinten tehoa turhakseen ja tekee tiettyjen integroitujen kolmannen osapuolen palveluiden käytöstä mahdotonta. Tähän viittaa se, ettei Skype pysty näyttämään esimerkiksi salattuna lähetetyn kuvatiedoston esikatselukuvaa keskustelussa, vaan tiedostot täytyy avata, jotta niitä voi katsoa.

Okei, eihän tuossa sinällään mitään, jos salaus ei ole koko ajan käytössä, vaikka se outoa onkin. Joka tapauksessa Skype tuon ominaisuuden tarjoaa, omaan välilehteensä. Enemmän kuitenkin minua hämäsi se, että kun yksityinen päästä-päähän salattu yhteys on luotu. Käyttäjillä on silti mahdollista ilmiantaa yksityiskeskustelun sisältö Microsoftille, esimerkiksi jos vastaanotan kuvatiedoston salatun keskustelun kautta, minun on mahdollista poistaa mutta myös ilmiantaa kuva. Jos painan vaihtoehtoa ”Raportoi”, se antaa vaihtoehtoja mitä kerron objektin sisältävän. Eli ilmeisesti Microsoftilla on edelleen pääsy tähän ”päästä-päähän” salattuun keskusteluun, jos kerta sen sisältöä voi ilmiantaa.

Salauksen puolesta Skypeä en uskalla lähteä suosittelemaan, tähän edelleen suosittelen Wireä, joka on avointa lähdekoodia, tarkoittaen sitä, että sen salauksen ja tekniset ominaisuudet pystyy tarkistamaan ja halutessaan kääntämään koko sovelluksen itse, maksimoidakseen tietoturvansa.

Microsoft-tilin käyttöpakko:

Skypen käyttö vaatii nykyisin Microsoft tiliä, tämä ei ilmeisemmin ole hirveä vääryys, paitsi että Skypessä näkyvää ”skype handlea” ei voi enää itse päättää, se perustuu Microsoft tilin sähköpostiin taikka annettuun puhelinnumeroon, tätä ei voi myöskään päättää enää itse. Se miksi tästä nyt kerroin erikseen, on se, että Skype ei omaa myöskään enää omaa kontaktilistaansa, se perustuu Microsoft tilin -Ihmiset kontaktilistaan, joka on yhteinen ympäriinsä Microsoftin ekosysteemiä, esimerkiksi Outlook -sähköpostipalvelu käyttää samaa osoitteistoa, kuten myös Windows.

Skype pääsee tilikohtaiseen osoitteistoon, josta voi kutsua muita palvelun käyttäjiksi.

Skypen “oma” osoitteisto, on vain kontaktiryhmä nimeltä Skype, se ei siis sotke kaikkia kontakteja Skypeen, vaikka ne voikin nähdä “Ihmiset” välilehdellä ja kutsua sitä kautta Skypeen heitä, jotka eivät siellä ole tai halua olla julkisesti Skypen tietokannassa esillä.

Skypessä voi siis etsiä ihmisiä julkisen tietokannan kautta. Ei hätää, Skypestä voi helposti määritellä, haluaako omia tietojaan viedä tietokantaan. Itsensä voi myös poistaa myöhemmin kyseisestä tietokannasta.

Takaisin Skypen ominaisuuksiin:

Toimintokuvakkeita pikaviestikentässä.

Skype tarjoaa joka tapauksessa kivoja lisäarvotoimintoja perinteiselle pikaviestittelylle ja a/v-puheluille.

Pikaviestikentän sivulla on muutamia pikavalintoja kyseisiin toimintoihin, mukana on muun muassa videoviesti mahdollisuus, tässä laitteen kamera ja mikrofoni käynnistyvät ja antavat jättää nimensä mukaisesti videoidun ääniviestin avoinna olevaan keskusteluun, on se sitten ryhmä- tai yksittäinen keskustelu. Videoviestin lisäksi keskusteluun voi luoda kyselyn, tämä on omiaan vaikkapa kysyä ryhmältä minkä genren musiikkiehdotuksia aletaan Spotifysta lähettämään.

Lähetä ja vastaanota rahaa:

Yksi todella erikoinen lisätoiminto, tai ehkäpä paremmin sanottuna lisäarvopalvelu, on mahdollisuus lähettää rahaa keskustelun toiselle osapuolelle. Tämä tapahtuu integroidun PayPal -palvelun kautta, joka täytyy liittää Microsoft tiliin, kun kummallakin osapuolella tämä on tehty, rahaa voi lähettää helposti. Kokeilin tätä 0,20 euron arvoisella testilähetyksellä ja se onnistui ilman PayPalin välistä vetoa ;).

Integroidut lisäarvopalvelut:

Microsoft on integroinut Skypeen muun muassa oman pilvipalvelunsa, OneDrivestä voi hakea sisältöä jaettavaksi suoraan Skypeen. Windowsin puolella muun muassa Valokuvat -sovelluksen kautta voi jakaa sisältöä suoraan työpöytä Skypen kanssa. Valmiina Skypessä on myös tuki Spotifylle, käyttäjät voivat hakea suoraan pikaviestimestä Spotifyn kirjastosta musiikkia jaettavaksi.

Ilmeisesti integroituja palveluita voi lisätä Skypeen myös itse, en vielä tosin keksinyt miten, lisäosille olisi kyllä huutava pula, varsinkin meille enemmän Googlen palveluita käyttäville, Google Drive integraatio olisi mahtava nähdä Skypessä. Eihän tätä integraatiota Google tarjoa edes sen omalle Hangoutsille, joten Microsoftilla olisi mahdollisuus näyttää, kuinka asiat pitää tehdä, kuitenkin niin ettei suututtaisi käyttäjäkuntaa, tupruttamalla vain omia palveluitaan.

Microsoftilla on ollut halua kehittyä siellä missä Google on jäänyt hinnaamaan, se panostaa nyt erityisesti palveluihin ja sovelluksiin, jotka ovat olleet perinteisesti Googlen vahvaa osaamisaluetta.

Risut, ruusut ja loppusanat:

Skypessä on toki ongelmansa, vaikka suurimmista ongelmista, joita palvelussa oli ennen Microsoftin ostoa, onkin saatu korjatuksi, kuten yhteysongelmat esimerkiksi porttien osalta. Tähän on toki tullut avuksi kehittyneet verkkotekniikat, jotka tukevat helpompaa yhdistämistä.

Nykyiset ongelmat ovat hieman helpompia käsitellä, kuten se että puheluun vastaamiselle on annettu aivan liian vähän aikaa ja näyttää siltä, että asetukset ovat erilaiset eri käyttöympäristöjen kanssa. iOS versiossa vastaamiselle on annettu vain muutama sekunti ja Windowsilla taas aikaa on 8 sekuntia, joka sekin on aivan liian vähän.

Jos puheluun ei kerkeä vastaamaan, tarjotaan soittajalle mahdollisuus jättää ääniviesti, eli kyseessä on puhelinvastaaja. Vastausaikaa voi kuitenkin lisätä Skypen asetuksista.

Minua myös häiritsee Skypen suomenkielisen puhelinvastaajan oletusääni, nimittäin se on varsin huonolaatuinen, eikä kuulu kunnolla. On kummallista, miksei Microsoft ole korjannut tätä. Muistan nimittäin, että puhelinvastaaja on aina ollut huonolaatuinen, on kyse sitten mistä tahansa tuetusta kielivaihtoehdosta.

Toivoisin myös parempilaatuisia puhelun soitto -ja odotusääniä, on käsittämätöntä, miksei näitä olla korvattu parempiin jo, ne ovat olleet samoja aivan Skypen alkuajoista lähtien ja varsinkin mobiililla ne rikkovat mobiililaitteiden diskanttivetoisissa kaiuttimissa.

Olen joka tapauksessa varsin tyytyväinen siihen suuntaan mihin Microsoft on Skypeä vienyt, sen käyttö on varsin riemukasta, varsinkin käyttäjille, jotka arvostavat ominaisuuksia. Murhe on toki edelleen se, että Skype pysyy suljetun koodin kahleissa ja sen kehitystyö on siten täysin Microsoftin käsissä.

Minuun voi ottaa yhteyttä Skypessä, löydyn sieltä omalla nimelläni, puhelinnumerollani, sekä näin vanhana käyttäjänä, Skype handlella: mrme303 :)

15 heinäkuuta, 2019

PTT: Hei, kuuleeko Google!


Nyt on ollut paljon puhetta siitä, että Google kuuntelee käyttäjiään, sen älylaitteiden, kuten puhelinten sekä niin sanottujen älykaiuttimiensa kautta.

En yritä tässä sanoa, että näin ei olisi, tai etteikö Google jakaisi äänitallenteita kolmansien osapuolten välillä. Väitän kuitenkin, että asiaa on liioiteltu huomattavasti.

Ai miten niin, miksi muka?

Noh, annas kun kerron.

Miksi et pidä ongelmana sitä, kun soitat ihan oikealle ihmiselle, vaikkapa silloin kun tilaat Pizzan kotiinkuljetuksella? Tuolloin kerrot ihmiselle nimesi ja osoitteesi, puhelinnumerohan tallentuu joka tapauksessa. Saatat joutua kertomaan jopa alaoven avauskoodin ja vieläpä täysin tuntemattomalle ihmiselle, joka saattaa jakaa tiedot eteenpäin, kuten toiselle pizzerian työntekijälle joka lopulta toimittaa sen pizzan sinulle.

Googlen älysovellukset tekevät tätä samaa, tosin vastaanottajana on tietokone, joka käsittelee sille annetut äänikomennot, pyydät sitten pizzaa tai uutta musiikkia, laskutoimituksia tai mitä tahansa, teet sen äänelläsi, josta sinut tunnistetaan joka tapauksessa, ai miten tunnistetaan? Laite ei toimi ellet liitä sitä sinun Google tiliisi, jossa on sinun yhteystietosi ja jopa pankkikorttisi tiedot, jotta voit tehdä vaikkapa sen pizza tilauksen helposti.

Kun Googlen puheentunnistus ei ole varma siitä mitä kuulee, merkitsee se kyseiset kohdat äänikomennosta ylös, se kyllä arvaa ja yleensä aivan oikein sen mitä olit sanomassa sille, pahimmassa tapauksessa laite pyytää sinulta komentoa uudelleen mutta tätähän tapahtuu nykyään yhä harvemmin. Merkityt kohdat sinun ja laitteen välisestä kommunikoinnista siirretään eteenpäin tarkempaa analyysia varten ja tässä kohtaa mukaan tulee ihminen, ikään kuin se olisi jollakin tapaa väärin? Miksi se olisi yhtään sen enempää väärin kuin sillä tavallisella soitolla pizzeriaan, josta tilaat pizzan?

On sanottu, että laitteet kuuntelevat taustalla, vaikkei pyydettyä aktivointikomentoa olisi sanottu.

Tämä väite on kyllä aidosti huolestuttava mutta edelleen pitäisi muistaa se, että kyseessä on tietokone, jonka käskyttäminen perustuu ääneen, se saattaa kuulla väärin, kuulla vaikka YouTube videosta tai televisiosta tuon taikasanan ja aktivoitua kuuntelemaan.

Tietokoneohjelmat sisältävät yleensä virheitä ja näitä sattuu toki myös näissä ”äly”laitteissa, ne kuitenkin ovat tietokoneita, jotka pyörittävät sovellusta, eivät mitään sen kummoisempia älyllisiä olentoja, joten virheitä kyllä sattuu ja jos ajattelet asiaa itse järjellä. Ymmärrät varmasti sen, että kun sovellus luulee kuulevansa heikosti aktivointikomennuksen ja tämän jälkeen huonosti kuultua keskustelua, josta se yrittää saada selvää käskyjä varten, eikä se niitä kuule, tietää se silloin kuulevansa väärin ja toimii ohjelmointinsa mukaan ja lähettää huonosti kuulemansa komennot tarkempaa analysointia varten.

Laite ei tahallisesti ole kotisi salakuuntelija, eikä Google ole sitä sellaiseksi tarkoituksella ohjelmoinut.

Korjauskeinoja tälle ongelmalle toki löytyy, ensinnäkin aktivointikomennon herkkyyttä voitaisiin muuttaa entistä heikommalle, jottei se aktivoituisi turhaan, käyttäjän olisi siis oltava lähempänä laitetta, jotta aktivointi onnistuisi. Herkkyys asetuksen säädön voisi kuitenkin käyttäjä itse säätää haluamakseen.

Googlen toimintatavoissa ja moraalissa, ehdottomasti parantamisen varaa.

En minäkään toki pidä siitä, että Google jakaa näitä äänisampleja, eli huonosti kuultuja komentoja kolmansille osapuolille. Google on ilmeisesti itse laiska ja haluaa ulkoistaa ainakin osan analysoitavasta datasta, yrityksille, joilla on tämänlaista osaamista ja näitä yrityksiä on hurjasti.

Näiden yrityksien työntekijöitä kuitenkin sitoo vaitiolovelvollisuus mutta milleniaaleja, ei yleensä tuollaiset sopimukset häiritse, ainakaan sen jälkeen, kun työsopimus on irtisanottu. Nythän nykyinen kohu lähtikin siitä, että yrityksien työntekijät olivat avautuneet asioista, koska pitivät työtään henkilökohtaisella tasolla, jopa sairaana kuten yksi mainitsi.

Googlessa on siis toki moitittavaa, varsinkin siinä, ettei tee työtään itse, vaan ulkoistaa analysoinnin ja palveluidensa kehitystyön. Tästä on tuore esimerkki, josta kertoa.

Googlen alihankkija, joka kehittää puheanalyysia Googlen sovelluksiin, vuosi äänianalytiikkaan tarkoitettuja äänisampleja. Googlen pitäisi ehdottomasti kehittää itse palveluita, joita julkaisee, työvoimasta sen ei pitäisi olla kiinni.

Googlea ei koeta luotettavaksi.

Tässä on nyt selkeästi kyse, käyttäjien epäluottamuksesta Googleen. Monet kokevat, ettei Googleen voi enää luottaa, koska Googlen nimissä olevat palvelut saattavat todellisuudessa tulla yhtiön ulkopuolelta, eikä se selviä välttämättä mistään.

Googlen käyttöehdot epäselviä.

Googlea moititaan, täysin syystä myös siinä, ettei Google käyttöehdoissa, tai tarkemmin palveluehdoissa ole mainintaa siitä, että yritys saattaa toimittaa käyttäjältä lähtöisin olevaa analyysidataa kolmansille osapuolille. Tähän Googlen pitää vastata pian ja päivittää kyseiset ehdot.

Tähän pitää kuitenkin lisätä, että tarkemmin Googlen tietosuojakäytännöissä, asiasta on maininta. Google jakaa tietojasi ulkopuolisille tahoille, mikäli olet antanut sille erityisen luvan tehdä niin, tietosuojakäytäntöihin on jopa kirjoitettu esimerkki, jossa jakamista voi tapahtua:

Milloin Google jakaa tietojasi

Emme jaa henkilötietojasi yrityksille, organisaatioille tai Googlen ulkopuolisille henkilöille, paitsi seuraavissa tapauksissa:

Olet antanut luvan tietojen jakamiseen.

Jaamme henkilötietojasi Googlen ulkopuolisille tahoille, jos olet antanut siihen suostumuksesi. Jos esimerkiksi käytät Google Homea tekemään varauksen tätä tukevassa palvelussa, pyydämme luvan ennen kuin jaamme nimesi tai osoitteesi ravintolan kanssa. Pyydämme nimenomaista suostumustasi, kun kyse on arkaluontoisista henkilötiedoista.

Minä toivoisin toki, että äänikomentoja voitaisiin analysoida ja hallita laitteen muistissa, ilman että äänidata sellaisenaan toimitetaan laitteesta yhtään mihinkään, lauseiden ja sanojen litterointi voidaan kyllä lähettää palvelun järjestelmiin, jotta pyynnöt ja käskyt voidaan suorittaa. Äänen lisäanalysointia varten käyttäjältä voidaan pyytää lupa, esimerkiksi näin: ”Lähetä toisinaan ääntäsi palvelimelle, parantaaksesi äänentunnistus teknologiaa.”

Nämä muutokset ovat melko varmasti suhteellisen helppo lisätä tuotantoon.

11 heinäkuuta, 2019

PTT: “su” -komento perii peruskäyttäjän PATH-rivin


Minun aikaisemmat Debian versiot ovat olleet niinkin vanhoja alustaltaan kuin 9.5, nyt kun päivitin palvelimen Busteriin, on muitakin muutoksia tapahtunut kuin vain verkkokorttini ajurin ongelmat.

Käytän usein root käyttäjään siirtymisessä “su” -komentoa, komento on hyvin vanha, se periaatteessa toimii kuten nykyisin useammin käytettävä “sudo” -komento mutta on käytännöllisempi silloin kun järjestelmästä löytyy oikea root -käyttäjä.

Huomasin Busterin päivityksen jälkeen sen ettei “su” -komento toimii enää kuten ennen, nimittäin mikään “sbin” hakemiston ohjelma ei löytynyt suoraan sitä pyydettäessä. Ongelma oli “su” -komennon muutos joka tapahtunut jossakin vaiheessa 9.5–10 versioiden välissä.

Tutkin tilannetta hetken aikaa ja huomasin että “su” -komennon kautta root käyttäjän “PATH “-rivi on vajavainen ja muistuttaa kovasti peruskäyttäjän omaavaa riviä. PATH-rivi on järjestelmämääritys, johon lisätään hakemistot, joissa olevia binäärejä voi ajaa mistä tahansa järjestelmästä, siten ettei koko hakemistorakennetta tarvitse antaa sovelluksen eteen.

Kysyin asiasta jälleen freenoden #debian -kanavalta ja sielläkin asiaa alettiin ihmettelemään ja lopputulokseksi saatiin se, että “su” perii sen käyttäjän PATH-rivin joka komennon käynnistää. Nykyinen tapa jolla saa rootin oman PATH-määrityksen käyttöön, on antaa komento seuraavanlaisesti:

“su -”

Tuo “ -” merkki on tärkeä, se kertoo järjestelmälle, että käyttäjä haluaa pyydetyn käyttäjän kaikki määritysasetukset käyttöönsä kun kirjautuminen sille tehdään.

10 heinäkuuta, 2019

PTT: r8168 4.19.0–5 kernel tuki Debian busterissa

Päivitin palvelimen käyttöjärjestelmän uusimpaan Debian versioon, joka on tällä hetkellä versiossa 10, koodinimeltään se tunnetaan Busterina.

Buster päivittää kernelin myös versioon 4.19.0–5, joka ei toki ole uusin bitti mutta jota Debian pitää tarpeeksi stabiilina tuoreena ytimenä.

Ongelma tässä on kuitenkin se että verkkokortti (Realtek 8168/r8168) joka huolehtii minun palvelimen internet yhteydestä lakkasi toimimasta, se näkyi järjestelmälle oikein mutta tiedonsiirtoa ei tapahtunut.

“ifdown | ifup” ei toiminut, eikä myöskään “ip device up”, ihmettelin mistä kummasta ongelma voi johtua, asensin jopa firmware-kernel-nonfree paketin tuloksetta, tämä ei parantanut tukea r8168 ajuriin.

Sitten kysyin ircistä, freenoden #debian kanavalta, onko kernelissä bugi, koska r8168 toimii kyllä aikaisemmassa kernelissä 4.9.0–8? Sain vastauksen että r8168 saattaa joissakin tapauksissa vaatia erillisen dkms paketin, joka sisältää ajurista suljetun version.

Paketin nimi on “r8168-dkms”, se löytyy Debianin omista, non-free repoista.

Kun sain paketin asennettua “sudo apt-get install r8168-dkms” -komennolla ja käynnistin järjestelmän uuteen 4.19.0–5 kerneliin, yhteys toimi jälleen.

On tietenkin harmi että joudun käyttämään suljettua ohjelmakoodia mutta parempi tämä, kuin se että joutuisin tähän hätään etsimään uuden verkkokortin tai käyttämään jo vanhentunutta 4.9 kerneliä.