Winzipin asennus ollut muutaman päivän Windows XP koneessa 🤓

Ei niin vakava video tällä kertaa tietotekniikka soittolistaan :)

Monet muistavat WinZipin osa taas ei, koska Windowsissa itsessään on ollut jo pitkään sisään rakennettuna zip pakettitiedostojen tuki.

Enollani on yksi tietokone, jota hän on viimeksi käyttänyt useita vuosia sitten, laitettiin kone päälle ja löydettiin sieltä muiden aarteiden ohella, Winzip asennus, jolle on kertynyt päiviä useampi tuhat =)

En itsekään muistanut että Winzipin introruudussa, tosiaan olisi päivälaskuri, ohjelmaa sai käyttää vapaasti 21 päivän ajan ilmaiseksi, jonka jälkeen sitä edelleen toki saa käyttää mutta vain yksityisessä käytössä rajatusti.

Elisa yllätti ja pfsensen asennusta 🤓

Kerkesin nyt vasta korjaamaan tuon palomuurini ja palauttamaan netin asuntooni :) Niin ja Elisakin yllätti iloisesti prepaid liittymän 4G-nopeuksissa.

#jannerage - Käännöstyön ongelmakohtia...

Ärsyttävyyksiä ja muita ihmetyksen kohteita sovelluksien käännöstyössä.

Esimerkiksi, miksi ihmeessä ohjelmien virhekoodit ja merkinnät pitää kääntää paikalliseksi? Ei niistä ainakaan ohjelman kehittäjät hyödy :E

[image.canon] - Lähes täydellinen pilvipalvelu Canonilta

Käytän melko vähän nykyisin erillistä kameraa mutta kun sitä käytän, toki haluan tehdä siitä mahdollisimman helpon. Tätä samaa ajattelee ilmeisesti myös Canon, joka todella haluaa auttaa kameroidensa käyttäjiä hallitsemaan kuvia ja videoita helpommin.

Minä suorastaan vihaan muistikorttien siirtämistä ja manuaalista tiedostojen kopiointia ja Canon on jo pidemmän aikaa tarjonnut tähän apuja. Uusin Canonin yritys mobilisoida tiedostojen siirto on image.canon -pilvipalvelu, jonka kautta kamerassa olevat kuvat ja videot voidaan siirtää sellaisenaan suosituimpiin tiedostopalveluihin, kuten Google Driveen.

Palvelu kyllä toimii mutta se on ehkä liiankin yksinkertainen ja tähän puutun artikkelin videolla. 

Kamera, jota käytän: Canon PowerShot SX730 HS.

#WSL2 Tukee nyt graafisia sovelluksia. Ajatuksia Windowsin tulevaisuudesta.

Microsoft on julkaissut melkoisen suuren päivityksen, sen Windows subsystem for Linux -käyttöjärjestelmälaajennukseensa. WSL2 on saanut tuen Linuxin graafisille sovelluksille!

Mikä WSL2?

Windowsin WSL2 (Windows Subsystem for Linux v2) (huom. jatkossa WSL) on käyttöjärjestelmä laajennus, joka mahdollistaa Linux käyttöjärjestelmän ajon, natiivissa ympäristössä, vaikkei se välttämättä siltä heti kuulostaisi. Windows sisältää Linux kernelistä erityisen version, joka mahdollistaa reaaliaikaiset toiminnot WSL:lle, eli kyse ei ole niinkään virtualisoinnista, ainakaan sen perinteisessä merkityksessään.

Aikaisemmin kuitenkin (ja Windowsin stabiilissa versiossa edelleen), WSL:ssä pystyi ajamaan vain, Linuxin terminaalisovelluksia, ellei asentanut niin sanottua bridge -sovellusta väliin, tämä piirsi X11 ympäristön ruudulle ja kuunteli taustalla, WSL:n pyyntöjä piirtää sovellus X11 ympäristöön. Nämä kyllä toimivat mutta olivat osaltaan melko hämäriä räpellyksiä.

Nyt voimme kuitenkin luopua näistä kolmansien osapuolien bridge -sovelluksista ja luottaa Microsoftin ja WSL:n omaan tulkintaan graafisten sovellusten piirtämisestä Windowsille.

Testausta:

Mitä olen nyt nopeasti testannut tuoreinta WSL päivitystä, Järjestelmä toimii. Itse asiassa tuossa yllä oleva video on luotu kdenlive videoeditorilla, jota on ajettu WSL:n kautta.

Editori osasi jopa käynnistyä GPU, eli grafiikkaohjainta hyödyntävässä tilassa mutta kuten myös perinteisessä Linux ympäristössä, ei se toiminut tarpeeksi vakaasti myöskään WSL:ssä, joten puhtaasti CPU-pohjaisessa ympäristössä sitä myös WSL:ssä ajoin. Videon valmisteleva rendereöintivaihe, kuitenkin oli hieman hitaampaa kuin perinteisessä Linuxissa ajaessa.

Kdenlivestä on olemassa myös virallinen Windows binääri ja hauska olikin huomata, että Windowsin binääri sekä WSL olivat rendereöinti ajoissa suunnilleen samoissa lukemissa.

WSL:n kautta ajetut graafiset sovellukset, olivat kuitenkin hieman tönkköjä, tämä tuli esiin esimerkiksi siirtämällä sovellusikkunoita ruudulla, ne tuntuivat ikään kuin painavimmilta, tämä johtunee kuitenkin sovellusten peilaamisesta ns. ”remoteApp” tilaan, joka ilmeisesti on Microsoftin kehittämä tapa, jossa tuo niin sanottu siltaus graafisten sovellusten näyttämiseksi tapahtuu (WSLg), tätä ei ole kovin hyvin ainakaan toistaiseksi optimoitu ja onkin hyvä muistaa, että tämä päivitys on hyvin tuore ja on saatavilla vain Windowsin Insider dev-buildeihin.

En tehnyt tarkempaa tieteellistä mittausta vielä mutta ehkä myöhemmin tämän vielä teen.

Itse asiassa graafiset sovellukset ajetaan jo nyt Microsoftin omassa Linux käyttöjärjestelmässä (CBL-Mariner), joka on sisällytetty Windowsin tuoreimpaan Insider versioon, tätä Linux versiota, ei kuitenkaan ole tarkoitettu toimimaan kuten yleisimmät Linux jakelut, vaan se toimii perustana muun muassa Azure alustalla sekä

Lisätietoja CBL-Marinerista löydät sen GitHub sivulta: https://github.com/microsoft/CBL-Mariner

Miksei tästä puhuta laajemmin?

WSL:n päivitys merkitsee todella suuria asioita ja onkin hieman kummallista, miksei Microsoft ole pitänyt tästä suurempaa meteliä? Toimintoa kuten koko WSL projektia pidetään edelleen ”kehittäjille” suunnattuna toimintona, tällä markkinointistrategialla ei ole mielestäni mitään pointtia.

Microsoft teki sen mitä monet odottivat Linux maailmalta, eli tarjota näiden kahden maailman yhdistävä tekijä, Linuxin Wine ei yksinkertaisesti pysty tarjoamaan tukea suurille Windowsissa pyöriville sovelluksille, kuten vaikkapa Adoben työkaluja. Koko tämä asetelma on siten melko pervo, luulisi että yhteisönä avoin lähdekoodi olisi saanut aikaiseksi jotain parempaa.

On toki totta se, että käännös Microsoftin puolelta oli helpompaa, he ottivat vapaasti käytettävissä olevan Linuxin ytimen ja tunkivat sen omaan käyttöjärjestelmäänsä ja oho, Windows tukee WSL:n kautta Linux sovelluksia ns. natiivisti. Wine taas joutuu itse ”arvaamaan” kuinka Windows toimii, Microsoft ei tue Wineä tässä suhteessa laisinkaan.

Asetelma on siis varsinkin Linuxin käyttäjän näkökulmasta melko pervo mutta otan tämän muutoksen kuitenkin iloisesti vastaan. 

Windows, tuleeko siitä Linux jakelu?

Periaatteessa tulee tai se on jo, kunhan WSL2 laajennus tai CBL-Mariner tulee korvaamaan kokonaisuudessaan sen mihin Windows perustaa itsensä tällä hetkellä ja miksei niin tulisi lopulta käymään, yllä olevalla videolla käyn tästä keskustelua itseni kanssa enemmänkin, joten muista ainakin kuunnella se.

Lisätietoja:

Microsoft on julkaissut teknisen artikkelin siitä, kuinka WSLg toimii, ehkä tämä olisi pitänyt lukea ennen kuin kiirehdin tekemään tuon videon ;) https://devblogs.microsoft.com/commandline/wslg-architecture/

VINKKI: Näin käännät Inbox -kansion, Saapuneet -kansioksi Outlookissa

Kun organisaatiosi luo sinulle sähköpostin Microsoftin pilveen tai Exchange -palvelimeen, voi käydä niin että sinun ”saapuneet” -kansio näkyykin palvelimen oletuskielellä, joka yleisesti on Englanti ja näin ollen saapuneet -kansio onkin ”Inbox” -kansio.

Sähköpostisi toiminnan kannalta tällä ei ole juuri merkitystä mutta se voi ärsyttää, jos käyttöliittymän kieli on muuten sovelluksissasi Suomi.

Näiden ohjeiden avulla saat käännettyä Inbox -kansion nimen, Saapuneet -kansioksi Outlookissa:

Tätä muutosta ei yllättäen tehdäkään Outlookin työpöytäsovelluksella, vaan asetus muutetaan verkkoselainversiossa, osoitteessa: https://outlook.office.com (organisaation owa). Kun olet päässyt kirjautumaan organisaatiosi sähköpostiin selaimellasi, huomaat varmasti, että käyttöliittymän kieli sielläkin on suomi mutta Inbox sen kuin vain kummittelee mukana.

VINKKI: Näin korjaat Androidin WebView ongelman!

Google aiheutti suuren ongelman sen Android käyttöjärjestelmässä, jota käyttävät miljoonat ihmiset päivittäin.

Google teki jotain täydellisen väärin viimeisimmässä WebView -päivityksessä.

WebView on eräänlainen verkkoselain (perustuu Chromiumiin), jonka tarkoitus on antaa sovelluksille mahdollisuus käyttää web-teknologioita sisäänrakennetusti.

Monet ohjelmat luottavat tähän keskeiseen komponenttiin ja jos siihen tulee virhe, sovellukset kaatuvat. Yksi isoista käyttäjistä onkin Googlen oma Play Services, johon taas luottavat miljoonat sovellukset ylipäänsä, se muun muassa käsittelee sovellusten taustadataa ja toimittaa sovellusten ilmoitukset Androidin ruudulle, niiden saapuessa (PUSH).

Nyt kun nämä kaksi varsin isoa komponenttia on saatu rikki, ei tällöin myöskään sovellukset toimi ja ne kaatuvat, eikä kaatumisilmoitusta voida edes lähettää, koska se on sisäänrakennettu Googlen Play Services kirjastoihin.

Se kuinka selviät tästä ongelmasta, vaatii ikävä kyllä käyttäjältä toimia.

#PocketTube laittaa YouTuben käyttökokemuksen kerralla kuntoon!

Moni on varmasti tilannut YouTubessa useamman kanavan, ehkä jopa satoja ja nyt ongelmana on seurata niitä kaikkia ja edes yrittää nähdä kaikkien videoita. YouTuben tilaukset -sivu on käytännössä täysin käyttökelvoton sellaisenaan, koska se listaa ei vain uusia videoita vaan myös katsotut sekä ajastetut videot, uusien videoiden seassa. Tilaukset -sivu on siis täynnä paljon sellaista mikä ei sinne kuulu.

PocketTube sovellus on selainlaajennus, joka tuo korjauksen tähän YouTuben suurimpaan tekniseen ongelmaan eli tilauksienhallintaan.

Yllä olevalla videolla esittelen laajennuksen keskeisimmät toiminnot. Huomaa että toimintoja on enemmänkin kuin videolla tuli nyt esiteltyä, voit muun muassa lisätä uusia kanavia suoraan videon katselusivulta olemassa oleviin ryhmiin, voit myös asettaa laajennuksen asetuksista, laajennuksen jättävän kanavat ryhmiin, vaikka lopettaisit niiden seuraamisen, näin näet niihin tulevat päivitykset ryhmän sivulta edelleen ja paljon paljon muuta.

Laajennuksen kotisivu löytyy täältä:

https://yousub.info/

Liian aikaista Signal sovellukselle? 🤔

Normot löytäneet Signalin, eikö olekin hieno juttu?

Onhan se mutta en usko kyllä pätkääkään siihen, että normoja kiinnostaisi tippaakaan Signalin tietoturvaominaisuudet, vaan lähinnä koska Signal on nyt saanut viime aikoina hurjasti tilaa iltapäivälehdistä Facebookin WhatsApp muutoksen vuoksi ja koska Elon Musk suositteli sovellusta Twitterissä.

Signal on siis kyllä hieno asia ja sen suosio on parempi nähdä positiivisena asiana, itse en kuitenkaan ole vielä tulossa palvelun piiriin. Syy on se, että Signal perustuu yksinomaan käyttäjänsä aktiiviseen puhelinnumeroon, se siis vaatii puhelinnumeroa, jonka ympärille se luo käyttäjäprofiilin.

Signalissa olet siis puhelinnumero, se yhdistää ja hakee käyttäjiään näiden puhelinnumeroilla, puhelinnumeron pitää olla siis julkinen palvelun sisällä.

Signal kysyy myös oikeutta puhelimesi yhteystietoihin, kun tämän luvan annat, analysoi se kaikki yhteystietosi puhelinnumerot ja listaa ne yhteystiedot myös Signaliin, jotka ovat puhelinnumeronsa palveluun antaneet. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jollakin on sinun puhelinnumerosi yhteystiedoissa, löytää se myös Signaaliin käyttäjän yhteystietoluetteloon.

Toki tuo on helpottava ominaisuus ja suurin osa varmasti sitä myös arvostaa. Minun tapauksessani asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, nimittäin minulla on yhteystiedoissa myös muutamia niin sanottuja estolistoja, yhteystietoryhmiä, joissa on kymmeniä numeroita. Numerot ovat lähinnä suoramarkkinoijia, robottipuhelimia, huijareita ja muita häiriötekijöitä, nämä yhteystiedot lisään sitten puhelimeni sisäiseen estolistaan, puhelin estää näistä numeroista tulevat yhteydenotot automaattisesti.

Signal ei kuitenkaan voi mitenkään ymmärtää tätä, ja tässä tullaankin puhelinnumerokirjautumisen yhteen suurimmista vioista. Sovellus kun pyytää yhteystietoja, se on joko kaikki tai ei mitään periaatteella, jos annat sovellukselle luvan, menee sinne myös estolistasi.

Signalin tapauksessa, nyt kun annat yhteystiedot sinne ja joku estolistalla oleva on palvelussa, näkyy tämä yhteystieto signalin sisäisessä yhteystietoluettelossa ja tuolloin myös sinun puhelinnumerosi ilmestyy tämän käyttäjän Signal yhteystietoihin, halusit tai et.

Ratkaisu tähän olisi yksinkertainen, jätetään puhelinnumeroprofilointi ja luotetaan sähköpostiin, joko kokonaan tai vaihtoehdoksi puhelinnumerolle.

Näin tekee muun muassa Wire, joka tarjoaa samankaltaisen, ellei paremman pikaviestikokemuksen kuin nyt suosiota nauttiva Signal.

Toki voit käyttää Signalia ilman että jakaisit yhteystietosi, tuolloin joudut painelemaan haluamasi yhteystietojen puhelinnumerot palveluun käsin, pieni vaiva mutta suositeltava toimenpide, mikäli et halua mainostaa puhelinnumeroasi kaikille yhteystiedoissasi oleville.

Jälleen kerran: #YouTube pettää aina 😣

YouTube muutti jossakin vaiheessa talvella 2020 sen tapaa tarjota käyttäjille toimintoa, jonka avulla käyttäjä voi ladata tilattujen kanavien listan tiedostoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että YouTube ei enää palvelua tarjoa, vaan toiminto on siirretty Google Takeout palvelun piiriin.

Google Takeout on palvelu Googlen rekisteröidyille käyttäjille, josta käyttäjät voivat ladata Googlen eri palveluista olevia tietoja, nyt siis myös YouTuben tilaukset ja muut asiat voi siirtää tätä kautta tiedostoksi.

Ongelma tässä on nyt kuitenkin se että, YouTube tarjosi aikaisemmin itse palvelun ja tuolloin käyttäjälle tarjottiin vaihtoehtoja sille missä tiedostoformaatissa tilaukset -listauksen pystyi lataamaan, tämä taas mahdollisti sen, että tilaukset oli helppo siirtää muihin sovelluksiin.

Nyt kun se on Takeoutissa, Google tarjoaa vain *.json tiedoston, tiedosto on kuitenkin sellaisessa formaatissa, ettei useimmat sovellukset tue sitä ilman perustuvanlaatuisia muutoksia ohjelmien exporttaus toimintoon.

Yksi näistä ohjelmista on NewPipe, joka on avoimen lähdekoodin sovellus Androidille, se tarjoaa YouTubesta oikeastaan ne ominaisuudet ja vähän paremminkin kuin YouTuben Premium tilaus mutta täysin ilmaiseksi. Se estää mainokset, tarjoaa taustakuuntelun, videoiden latauksen ja paljon muuta.

YouTuben muutoksen vuoksi nyt kuitenkaan uudet käyttäjät eivät pysty kopioimaan tilaukset listausta sovellukseen. NewPipen kehittäjät yrittävät korjata ongelmaa mutta toistaiseksi siinä ei olla onnistuttu kovin hyvin.

Joku saattaakin nyt ihmetellä, miksi NewPipe ei vain anna käyttäjien kirjautua Google tiliin ja sitä kautta importtaa tilaukset listausta? NewPipe ei tue suoraan Googleen kirjautumista, koska sen yksi tarkoitus on helpottaa ihmisten siirtymistä Google vapaaseen maailmaan.

Videolla kerron myös mielipiteeni nykyisestä internet mainonnasta.

Google bannasi LBRY -sovelluksen Play kaupasta!

Google on poistanut LBRY mobiilisovelluksen, sen Play kaupasta (Play Store). 

Google väittää sovelluksen poistamisen syyksi pgraafisen sisällön. Todellisuudessa kyseessä on ollut komediaklippi, jonka aiheena on ollut kyllä *keksi mutta itse videoissa ei näytetä aktia, joka vaatisi myös LBRY palvelussa mature -tagin käyttöä.

Vaikka Googlen käytös kilpailevaa tuotetta kohtaan on jo törkeää, on huojentavaa kertoa, ettei LBRY käyttö sinällään vaadi sovellusta, vaan se toimii niin mobiilissa kuin myös työpöytä käytössä selaimen kautta. LBRY sisältöä on pääosin tarkoituskin katsoa lbry.tv -tai uudesta odysee.com videosivustolta.

Sovellusta käytetään lähinnä sisällönjakamiseen, vaikka toki silläkin sisältöä voi katsoa ja siten auttaa sisällön edelleen jakamista mobiililaitteen kautta. Periaatteessa mobiiliversion pointti on sama kuin työpöytä versionkin. Se avittaa sisällönjakamista, vaikkei mobiilisovellus sinällään jaa levytilaa syövää sisältöä kokonaisuudessaan, se jakaa sisällön etsimiseen tarvittavia metatietoja, jotka kertovat muille sovelluksille mistä varsinainen data löytyy ja miten se koostetaan. 

LBRY on julkaissut LBRY sovelluksen myös vaihtoehtoiseen sovelluslataamoon, F-Droidiin. F-Droid sisältää lähinnä vain avoimen lähdekoodin sovelluksia ja on siten mielettömän mielenkiintoinen paikka löytää hyötysovelluksia Android alustalle.

Nyt LBRY löytyy myös F-Droidin sovelluslähteistä ja yllä olevalla videolla kerron muun muassa kuinka F-Droid otetaan käyttöön ja miten LBRY sieltä mobiililaitteelle ladataan.

LBRY on mahdollista asentaa myös suoraan lbry.com sivuston kautta .APK -tiedostosta mutta tällöin käyttäjä ei saa automaattisia päivityksiä, joten siksi F-Droid on parempi vaihtoehto.

Videolla on myös LBRY Inc, toimitusjohtaja Jeremy Kauffmanin video, jossa hän kertoo tapauksesta.

KDE käsittelee Firefoxia paremmin kuin GTK+ pohjaiset ikkunoinnit

Olen käyttänyt viime aikoina pääasiallisena käyttöjärjestelmänä ihan perus Ubuntua, jonka työpöydällä komeilee GTK+ pohjainen GNOME 3.x. Olen kuitenkin lähinnä KDE Plasman käyttäjäkuntaa, joten tämä on hieman erikoinen tilanne.

Koska kuitenkin olen nykyisin Plasman käyttäjä, kiinnitän muihin työpöytäympäristöihin ehkä kriittisemmin huomiota ja GNOME on erityisesti yksi niistä rakkaista ”vihollisista”, jota käyn säännöllisesti tutkimassa.

Tänään löysin erittäin kummallisen ongelman GNOME shellistä tai ehkäpä tarkemmin GTK+ kirjastosta. Ongelman, joka ilmenee ainakin Firefox selainta käyttäessä. En ikävä kyllä pysty tarkasti kertomaan mikä ongelman aiheuttaa mutta pystyn kertomaan, miten se esiintyy.

Syy & Seuraus:

Firefox ei toistaiseksi vielä tue kunnolla PWA -tilaa, jonka avulla pystyisi avaamaan verkkosivuja tilaan, jossa ei sivun sisällön lisäksi ole näkyvillä mitään selaimen käyttöliittymiä, kuten painikkeita, eikä osoiteriviä. Lisäosien parissa työskentelevät käyttäjät ovat kuitenkin kehittäneet tähän jonkinasteisen paikkauksen, jolla sisällön saa avattua tähän käyttöliittymättömään ikkunaan myös Firefoxilla.

Muun muassa Popup Window, on tämänkaltainen lisäosa. Se avaa verkkosivun erilliseen Firefox ikkunaan, ikään kuin PWA -tilaan.

GNOME kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä, kohtelee näitä ikkunoita erikoisella tavalla, se jättää kyseiset ikkunat aina muiden sovellusten ja ikkunoiden päälle. GNOMEn ikkunavalikon kautta, tätä ominaisuutta ei voi estää, ikkunat vain yksinkertaisesti ovat ”aina päällimmäisenä”.

Ensiksi toki epäilin, että Firefoxissa on tapahtunut muutos, jossa tämänlaiset ponnahdusikkunat käsitellään ”Stay on top” muodossa, koska normaalisti niitä käytetään verkkosivujen toimintojen esittämiseen, lomakkeiden ulkoiseen syöttämiseen ja muuhun siten tärkeisiin toimintoihin. Huom.! Tätä toimintoa ei pidä sekoittaa 90-luvun pop-up mainoksiin.

Kun sitten kuitenkin aloin epäilemään Firefoxin osallisuutta, loin muutaman virtuaalikoneen, Windows 10 sekä KDE Neonin, Linux Mint Cinnamonin ja vielä täysin puhtaan (asetuksiltaan oletuksilla) Ubuntun.

Asensin käyttämäni Firefox Nightlyn sekä Popup Window lisäosan jokaiseen virtuaalikoneeseen ja ajoin testit.

Avasin jokaiseen virtuaalikoneeseen Firefoxin ja Googlen Gmailin, poppautin Gmailin omaksi ”PWA-ikkunakseen” ja avasin myös muutamia muita sovelluksia. Olin äimänkäkenä lyöty, kun lopulta huomasin, että vain Ubuntussa (jossa GNOME) Firefoxin popup ikkunat käyttäytyivät ongelmakuvaukseni tavoin.

Linux Mint Cinnamonissa, joka on GNOMEn tavoin GTK+ -pohjainen, popupit käyttäytyvät lähes samalla tavalla mutta Cinnamonissa vain Firefox selain jäi ikkunoiden alle. Muut sovellukset, kuten vaikkapa tiedostohallinnan sai näiden ikkunoiden päälle.

KDE Plasmassa (Neon) sekä Windowsissa, popup ikkunat eivät jääneet muiden päälle. KDE plasma työpöytä perustuu Kwin ikkunamanageriin, joka huolehtii ikkunoiden hallinnasta, se muun muassa käsittelee kyseisiä popup ikkunoita normaaleina sovellusikkunoina tarkoittaen sitä, että GTK+ pohjaisista järjestelmistä poiketen, popupit saavat myös pienennä sekä suurenna painikkeet, joten ne voi asettaa paremmin paikalleen.

Kyse on siis GNOMEsta tai ehkäpä kuitenkin tarkalleen GTK+ alustasta ja sen tavasta hallita sovelluksen omia ikkunoita (child window) mutta pahin ongelma näyttää olevan kuitenkin GNOME shellissä, yllä mainitun käytöksen vuoksi.

Voi olla, että shellin asetuksia voi tämän osalta jostain säätää mutta en näitä lippuja ole vielä löytänyt, vaikka niitä dconfilla olen kovasti koittanut etsiä.

Mikäli tiedät kuinka tämä pakotettu ”stay-on-top” saadaan pois päältä, kerro ihmeessä alla olevaan kommenttiosioon.

Versiot:

Gnome Shell: 3.36.4 + GTK+ 3.2.4.20

Cinnamon: 4.6.7 + GTK+ 3.24.20

KDE Plasma: 5.19.5

Windows 10: 19041.508

Mozilla Firefox: 82.0a1 (2020-09-10)

Firefox tukee vihdoin taustasoittoa mobiilissa!

Firefox on selain jota arvostan hyvin pitkälle, kuitenkin sitä ylläpitävä Mozilla on tehnyt siitä ikävä kyllä poliittisen aseen, jota he käyttävät omien poliittisten sanomiensa välitykseen.

Mozilla on siis ongelma, ei niinkään Firefox tai sen kehittäjät, ovat he sitten poliittisilta mielipiteiltään mitä tahansa.

Vaikka Brave -selain on ollut erinomainen vaihtoehto Firefoxille, juurikin siitä syystä ettei se ole läpensä politisoitunut yhtiö tai käytä selaintaan väärin. (Braven mainoskäytännöt tosin, voi jakaa mielipiteitä). On minun silti ollut ikävä Firefoxia, sen käyttöliittymää, nopeutta, muokattavuutta ja ennen kaikkea sen mahtavaa laajennusvalikoimaa.

Tämä on ollut kuitenkin työpöydän tilanne, mobiilissa Firefox on ollut viime päivityksen vuoksi, lähes käyttökelvoton koska siltä oli viety sen paras ominaisuus, laajennukset. Firefox oli käytännössä ainut selain ennen uuden version päivitystä, joka tarjosi laajan valikoiman laajennuksia mobiiliselaimeen. Chromium pohjaiset selaimet kuten Brave, pystyvät kyllä tarjoamaan laajennuksia mutta ei siten että käyttäjä voisi lisätä niitä itse, ne tulevat aina valmiina selaimen mukana ja siinä tapauksessa on yksin selaimen kehittäjästä kiinni, mitä laajennuksia he ovat valmiita tukemaan.

Firefox selain Androidille tukee jälleen laajennuksia mutta nykyisellään se on edelleen vajavainen siinä mielessä että laajennukset ovat Firefoxin kehitystiimin valitsemia, ne eivät ole kuitenkaan asennettuja valmiiksi mutta valikoima on todella rajoittunut entiseen verrattuna.

Kehittäjät ovat kyllä lupailleet että addons.mozilla.org sivusto tulee uudelle Firefoxille mutta toistaiseksi mennään näillä.

Ongelma ei sinällään ole ENÄÄ minulle niin suuri, koska nyt viimeisin versio Firefoxin kehitysversiosta eli Nightlystä tukee niitä laajennuksia joita itse henkilökohtaisesti tarvitsen eniten.

uBlock Origin -laajennus huolehtii mainokset pois ja tarjoaa hyviä listoja taistelussa erilaisia verkon seurantatekniikoita ja muita häirtseviä toimintoja vastaan.

Sitten uusin lisäys, jota olen vaatinut itse suoraan kehittäjiltä, jo niin kauan kun uusi Firefox on ollut saatavilla (Preview aikaan).

Uusi laajennus on Video Background Play Fix!. Tämän laajennuksen avulla voit kuunnella edelleen selaimessa pyörivää videota, tai vaikkapa podcastia, ilman että selaimen täytyisi olla aktiivinen kyseisellä sivulla jossa soitin on, voit uusien välilehtien lisäksi poistua selaimesta ja jättää sen järjestelmän taustalle ja tehdä muuta, samalla videon soidessa taustalla.

Nyt kun kehittäjät korjasivat tämän valtavan käytettävyys ongelman, on Firefoxin mobiiliversio jälleen käyttökelpoinen ja nyt päivitystä uuteen voi jopa suositella.

VINKKI: Yleinen"dark mode" käyttöön Chromium pohjaisiin selaimiin. Ilman laajennuksia!

Yleensä jos haluaa yleisen ”dark moodin” verkkoselaimessa käyttöön. Eli tilan, joka kääntää staattiset vaaleat värit verkkosivuilla tummiksi on tarvittu erillinen selainlaajennus tai jokin ulkopuolinen skripti tekemään tehtävä.

Nykyisin näille laajennuksille ei välttämättä ole enää tarvetta, sillä ainakin Chromium- pohjaisiin selaimiin toiminto on sisäänrakennettu. Toiminto on kuitenkin vielä kokeiluasteella, eikä sille siten löydy selaimen asetuksien käyttöliittymästä omaa selkeää kohtaa. Toiminto täytyy ottaa käyttöön selaimen ns. lipputilasta, jossa voi säätää tarkemmin selaimen toimintaa.

Lipputilaan pääset kirjoittamalla osoitekenttään: chrome://flags, monet Chromium pohjaiset kääntävät tuon sisäisen urlin omakseen, esm Bravessa se on brave://flags, joten älä anna tämän häiritä, chrome -alkuinen kuitenkin toimii lähes satavarmasti.

Kun olet päässyt lipputilaan, etsi sanalla ”dark” ja katso sieltä asetus ”Force Dark Mode for Web Contents”, laita asetuksen pudotusvalikkoon kohta ”Enabled” ja käynnistä selain uudelleen, sen oikeaan alakulmaan ilmestyvän painikkeen kautta.

Nyt kun menet esimerkiksi verkkosivuille gHacks.net, huomaat sivuston muuttaneen väritystään tummaksi ja vielä siten että siitä saa täydellisesti selvää ja huomaa, ilman ulkopuolisia laajennuksia.

Dark mode käytössä:

Dark mode ei käytössä:

Kaikkialla sisäänrakennettu ”dark mode”, tai tummatila ei kuitenkaan toimi täydellisesti ja yksi näistä on oma verkkosivuni granstrom.fi. Oma sivuni on jo yleisesti tumma, joten minun tarvitsee tehdä vielä pieniä muutoksia verkkosivulleni, jotta se toimii tämän toiminnon kanssa paremmin.

Ilmeisesti selaimen ”Dark mode”- toiminto katsoo sivustollani käytettäviä värisävyjä vaaleiksi ja kääntää ne nyt ymmärtämättömyyttään entistä vaaleasävyisemmiksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että selaimen sisällä oleva toiminto on vielä testausvaiheessa, joten ehkä tämä korjaantuu itsekseen, kun sitä vielä hienosäädetään.

Olisi toki myös toivottavaa, että tiettyjä verkkosivuja voisi jättää toiminnon ulkopuolelle, näinhän voi tehdä nyt niin sanottujen ”dark mode” -laajennuksien kanssa.

Tuki löytyy myös mobiilissa!

Mikä hienointa, tämä toiminto on saatavilla myös Androidiin, Chromium pohjaiset verkkoselaimet Androidilla ovat todella nihkeitä laajennuksien suhteen muutenkin, joten tämänlaisen toiminnon löytyminen mobiilista on todella haluttua, tummantilan käyttö parantaa myös akun kestävyyttä huomattavasti.

Mozilla meni liian pitkälle

Johonkin se raja on vedettävä ja minulla se raja tuli vastaan nyt. Mozilla on liittynyt Stop-Hate-For-Profit koalitioon, jonka tarkoitus on painostaa Facebookia panostamaan enemmän palvelunsa käyttäjien sensurointiin.

Videolla sanonkin, että yleensä kaikki Facebookin vastainen toiminta katsotaan nykypäivänä hyväksi mutta tässä tapauksessa, ei niin ole, sillä Mozilla haluaa sensuurin lisääntyvän, kun taas normaalisti Facebookista ei pidetä koska se sensuroi jo nyt liian herkästi käyttäjiään ja asettaa heille porttikieltoja palveluun.

Jos Facebook suostuu tämän koalition vaatimuksiin, tarkoittaa se loppupeleissä sitä, että Facebook tulee kärsimään siitä käyttäjien poistumisena, periaatteessa Facebookille ei jää enää muuta vaihtoehtoa kuin sulkea periaatteessa kokonaan käyttäjiensä avoin keskustelu keskenään.

Mozilla hyökkää vain ja pelkästään Stop-Hate-For-Profitin kanssa käyttäjien ilmaisun vapautta vastaan. Koalitio väittää, että Facebook käyttää sen 70 miljardin voitot vihapuheen ylläpitämiseen, 70 miljardin voitoista 99 prosenttia tulee heidän mielestään yksinomaan mainoksista ja siksi vaatii, ettei kukaan mainostaisi Facebookissa enää. KOSKA VIHAPUHE!!11!!11.

Ihmisten kuuluu saada voida keskustella asioista täysin vapaasti, se joka lukemastaan tekstistä loukkaantuu, voi aina poistaa palvelun käytöstä ja jos hän näkee todella pahoja asioita palvelussa, voi hän tuolloin ottaa yhteyttä viranomaisiin, kuten poliisiin, joka sitten ottaa asian selvitykseen, jos siihen syytä katsoo.

Pidin erityisesti Mozillan ylläpitämästä Firefox verkkoselaimesta mutta enää en yksinkertaisesti pysty käyttämään sitä, siitä kun on tehty Mozillan oman poliittisen agendan työkalu. Politiikka ei kuulu yleissovelluksen piiriin, jota Firefox erityisesti on.

Yleissovellukset ovat työkaluja käyttäjillensä, aivan sama mitä poliittista mielipidettä kukakin kantaa. Nyt se on Mozillan käytössä yksi fasismin työkaluista, joilla käyttäjät pakotetaan lukemaan läpi politiikkaa jopa iästä riippumatta. Tämä toimintatapa on täysin sairasta, sairasta, jota sairas ei tunnista.

Sosialismi on sairaus!

Linkit videolla näkyviin sivustoihin:

https://www.ghacks.net/2020/07/25/mozilla-used-firefoxs-notification-system-to-push-the-facebook-boycott/

https://blog.mozilla.org/firefox/zuck/?utm_source=leanplum-push-notification

https://www.stophateforprofit.org/

https://brave.com/?ref=gra076 (https://brave.com/ (ilman refrenssikoodia))

Korjaus videoon:

Sanoin WPA, kun tarkoitus oli toki sanoa PWA (Progressive web application) 😊

Mielipide: Linuxin pakettimanagerit

Linuxin pakettimanagerit eli alustat, joiden avulla hallitaan Linux jakeluiden sovellusasennuksia, ovat yleensä olleet se, jolla jakelut eroavat näkyvimmin toisistaan.

Red Hat pohjaiset jakelut käyttävät yleisesti RPM pakettimanageria.

Debian pohjaiset jakelut käyttävät DEB pakettimanageria.

ARCH Linux pohjaiset jakelut käyttävät PACMAN pakettimanageria.

Maailmalla olisi kova halu yhtenäistää pakettimanagerit mutta nykyinen trendi haluaa tehdä selkeän eron perinteisiin managereihin, sillä että ne haluavat syöttää sovellukset järjestelmälle, eräänlaisessa suojakääreessä joka taas hidastaa sovelluksen käynnistymistä sekä yleistä toimintaa, sekä toimittaa paketti varmatoimisena, joka tarkoittaa sitä että sovellus ei enää kunnioita järjestelmästä jo löytyviä komponentteja vaan paketin sisällä toimitetaan kaikki mitä kehittäjä on katsonut ohjelman tarvitsevan.

Tämä taas aiheuttaa sen että kyseiset komponentit ovat yleisesti ottaen vanhoja versioita, jotka eivät tue viimeisimpiä parannuksia, mikäli pakettiin ei ole, sen ylläpitäjän toimesta toimitettu uudempia komponentteja (kirjastoja, apuohjelmia…) jotka nämä parannukset sisältävät.

Universaalit pakettimanagerit myös eroavat toisistaan, vaikka useamassa onkin periaatteessa sama idea, ovat ne luonnollisesti epäyhteensopivia keskenään. Tällä hetkellä Linux maailmassa on kolmea erilaista (itse asiassa neljä jos pip otetaan mukaan) universaalia paketointia:

SNAP

FLATPAK

APPIMAGE

Näistä APPIMAGE on ehkä varmatoimisin mutta samalla siitä uupuu keskitetty hallinta, joka tarkoittaa sitä, että tiedosto pitää erikseen ladata esimerkiksi kehittäjän kotisivuilta, kuten Windows maailmassa. Kyseessä on nimensä mukaisesti levykuva, jonka käynnistämällä avataan sovellus, jonka se sisältää, samalla kyseinen tiedosto on yleisesti todella suuri kooltaan, eikä Appimageja voi suoranaisesti liittää työpöytien sovellusvalikkoon, muuta kuin käsin asettamalla.

FLATPAK taas tukee keskitettyä hallintaa, Flatpakit on myös päivitettävissä uusiin, toisin kuin Appimaget. Teknisesti ottaen kuitenkin Flatpak jakaa paljon Appimagen kanssa mutta on muutamia askelia sitä edellä muun muassa työpöytään integroitumisessa.

SNAP on Ubuntun kehittäjän, Canonicalin vastaus haasteeseen, se muistuttaa hyvin paljon perinteisempää pakettihallintaa mutta käynnistää sovellukset edelleen hitaaseen virtuaalikoneen kaltaiseen hiekkalaatikkoon, sen asennuspalvelimet ovat usein hitaita ja varsinkin pakettien päivitys vaikuttaa usein olevan mahdotonta.

Maailmalla Flatpak näyttää saaneen eniten suosiota, varmasti sen integroitumisen vuoksi ja myös siksi että se vaikuttaa olevan enemmän vapaa muista suurista softataloista, toisin kuin esimerkiksi Snap.

EI VALMIITA TYÖPÖYDÄLLE:

Tässä ovat myös syyt miksi katson, etteivät nämä nykyiset universaalit paketoinnit ole valmiita työpöydille. Onkin suoranaisesti hullua nähdä sovellusprojekteja, joiden kehittäjät eivät julkaise sovelluksestaan muuta kuin Appimagen. Linux yhteisön on hyvin vaikea näihin puuttua ja luoda itse deb tai rpm paketteja kyseisistä ohjelmista, koska näiden kehittäjät eivät useinkaan myös suostu dokumentaatioissaan mainita mitä riippuvuuksia ohjelma tarvitsee toimiakseen tai edes kääntyäkseen ohjelmakoodista.

Koska näitä tietoja ei sellaisenaan tarjota ja ne tarvitsee usein selvittää itse, voi olla melko varma ettei vaikkapa deb paketin ylläpitäjä jaksa enää vaivautua ohjelman uuden version kääntämiseen ja siten saattamista sitä deb tai rpm pakettiin.

Onko siis nämä universaalit paketoinnit tehneet kehittäjistä puhtaasti laiskempia, ehkä?

Onhan se periaatteessa myös yksi syy näiden olemassa oloon, tehdä ohjelmien levittämisestä helpompaa ja suoraviivaisempaa, enkä väitä etteikö se sitä olisi tehnyt.

Ongelma on vain siinä että työpöytä ja nämä vaihtoehdot eivät ole vielä samalla aaltopituudella ja siksi olisi edelleen hyvin tärkeää että ohjelmistokehittäjät pitäisivät standardina, kertoa dokumentoinnissa edelleen selkeästi kuinka ohjelmat voidaan kääntää suoraan lähdekoodista ja mitä komponentteja se vaatii.

Tässä syy miksi minäkin sanon EI Youtube musiikille!

Napauta suuremmaksi

Musiikkipalvelu lakkaa soittamasta musiikkia, koska et ole siellä aktiivinen, sen soittaessa soittolistaa (Kutsui tätä radioksi).

Youtube on mokannut lopullisesti, toki kestää että lampaat tämän lopulta ymmärtävät mutta ei palvelu enää ainakaan kasva.

Rauha siellä! Firefox on edelleen oletusselaimeni! 😂

Huh huh ja vielä kerran huh huh :D

Olen nyt saanut melkoisen ryöpyn palautetta tuosta aikaisemmasta Microsoft Edge videostani, että oli pakko tämä selvitysvideo teille tehdä :D

Te voitte kaikki rauhoittua, nimittäin oletusselaimeni on edelleen Firefox Nightly.

Kun testaan selaimia, varsinkin sellaisia, joissa on synkronointiominaisuus. Haluan toki asettaa testissä olevan selaimen oletukseksi ymmärtääkseni, kuinka selain kyseisessä tilassa toimii. Esimerkiksi, miten ulkoiset linkit avautuvat siihen, miten vaikkapa PWA-kuvakkeet toimivat ynnä muuta.

Tietenkin testaamisen jälkeen siirryn takaisin tuttuihin ja turvallisiin selaimiin, kuten nyt Firefoxiin sekä Braveen.

Mielipide uudesta Edge -selaimesta

Microsoft on julkaissut jo jokin aikaa sitten uuden Edge selaimen, joka pohjautuu Googlen kehittämään Chromiumiin.

Videolla kerron mitä mieltä olen tästä uutukaisesta sekä esittelen sen käyttöliittymää ja muutamia sen "key" ominaisuuksia.

Voi olla outoa, että esittelen Windows sovelluksia, en haluaisi kuitenkaan lokeroitua vain Linux tai minkään muunkaan yksittäisen asian ympärille, vaan nauttia jokaisesta alustasta tai käyttöjärjestelmästä, mitä enemmän tietää, sen hauskempaa tämä on.

Nyt ei sovi unohtaa myöskään sitä, että Microsoft on luvannut Chromeen pohjautuvan Edgen myös Linuxille, joka on sinällään jo aivan oma aiheensa, sillä monet Linuxia käyttävät eivät ole juurikaan innoissaan Edgen tulosta käyttöjärjestelmälle mutta tässäkin kohtaan minä eroan laumasta, sillä minä todellakin odotan Edgen tuloa Linuxille.

Miksikö?

Jo yksin sen takia että selain on, ainakin Windowsilla erinomainen mutta myös siksi että Microsoft tuo järkeviä sovelluksia käyttöjärjestelmälle.

Edge ei ole ainut Microsoftin työpöytäsovellus Linuxille.

Muun muassa Skype löytyy jo ja on aina ollut saatavilla myös Linuxille ja Edgen sekä Skypen lisäksi, myös Office on tulossa Linuxille!

Lisätietoja Edgestä ja lataukset kannattaa käydä etsimässä Edgen insider verkkosivuilta osoitteesta: https://www.microsoftedgeinsider.com/fi-fi/

#jannerage - Linux jakeluiden asennusohjelmat

 

Linux jakeluiden asennusohjelmat ottaa päähän.

 

Minä joka olen vannoutunut yksinkertaistamisen vastustaja, ei voi sietää sitä että ohjelmat suunnitellaan siten että ohjelmasta jätetään tahallisesti toimintoja pois, vain siksi että se tekisi yhden asian edes kohtuullisen hyvin. 

Tämä trendi on levinnyt Linux jakeluiden asennusohjelmiin, eli siihen sovellukseen jonka tarkoitus on asentaa käyttöjärjestelmä tietokoneelle. Trendi on ollut Linux maailmassa toki jo kauan, joten mistään uudesta ilmiöstä ei sinällään ole kyse. 

Asennusohjelmat eivät kysele esimerkiksi, mitä selainta, tiedostohallintaa, terminaalia, ajoympäristöä, tekstieditoria haluat käyttää oletuksena. Käyttäjältä kysytään vain mihin osioon tai vapaaseen levytilaan käyttöjärjestelmä asennetaan ja sen jälkeen käyttäjän nimi, jonka mukaan asennusohjelma luo asennettavaan järjestelmään käyttäjätunnuksen. Useampi asennusohjelma ei kysy halutaanko järjestelmälle mahdollisesti luoda useampi käyttäjätili, mitä bootmanageria halutaan käytettävän ynm.. 

Trendi aiheuttaa sen että esimerkiksi minulla on melkoisesti töitä heti tämän yksinkertaisen asentajan jälkeen. 

Kun käynnistän ensimmäistä kertaa uuteen järjestelmään, joudun poistamaan useamman gigatavun levyltä turhia sovelluksia ja asentamaan haluamani. 

Okei tämä ei ole minulle iso juttu mutta ajatellaan muita käyttäjiä, jakelu kun ei rohkaise luomaan järjestelmästä yksilöllistä, vaikka Linuxin yksi periaate onkin muokattavuus, nykyisin sovellukset eivät ole enää tasa-arvoisessa asemassa. Joku muu on valinnut sovellukset, joita useampi käyttäjä vain tyytyy käyttämään koska ne ovat asennuksessa mukana tulleet. 

Tämän avautumisen pointti on toive

Toiveena olisi että palattaisiin edes osittain takaisin Linuxin alkuaikoihin kun käyttäjältä kysyttiin asennusvaiheessa mitä sovelluksia tämä tahtoo uudessa järjestelmässään nähdä ja käyttää, heti eikä jälkiasennuksena. 

Moni ei varmasti tyytyisi esimerkiksi LibreOfficeen kun muitakin toimistopaketteja on tarjolla, monelle gedit ei tarjoa sitä mitä moni muu editori, kuten vaikkapa Code tarjoaisi, annetaan vaihtoehdot tarjolle heti, ei myöhemmin koska silloin se on jo liian myöhäistä... 

Esimerkiksi LibreOfficen kohdalla, jos käyttäjä asentaa toisen toimistopaketin jälkiasennuksena, ymmärtääkö hän poistaa LibreOfficen? ja lopputuloksena on sitten se, että nyt järjestelmästä löytyy kaksi erilaista toimistopakettia. Vaikka levytila onkin edullista, ei sitä näin pidä hyödyntää :) 

Tämänlainen rage siis tällä kertaa, nauttikaa ja osallistukaa keskusteluun!