Onko känniin juonnissa mitään pointtia, voiko siihen kyllästyä? Alkaako oma juominen kyllästyttää, mitä jos sen jättäisi kokonaan pois?
Nämä ajatukset ovat vahvasti läsnä yllä olevalla videolla.
Onko känniin juonnissa mitään pointtia, voiko siihen kyllästyä? Alkaako oma juominen kyllästyttää, mitä jos sen jättäisi kokonaan pois?
Nämä ajatukset ovat vahvasti läsnä yllä olevalla videolla.
Tällä kertaa pölinää saunassa on jatkumoa edelliseen jaksoon.
Nyt on tutkinto suoritettu ja aika on jatkaa kohti uusia haasteita työelämässä.
Videolla avaan hieman mitä tuleva tuo tullessaan.
Pölinät saunassa ovat taas alkaneet :) Uusi tuotantokausi potkaistiin käyntiin.
Tällä videolla kerron hieman mitä kaikkea minulle on tässä välissä tapahtunut, kun edellinen saunavideo on julkaistu.
Huom. Tämä video on kuvattu viime vuoden joulukuun alussa.
KUVATTU: 07.10.2021
Kihti puhkesi taas, onhan siitä jo pidempi aika koska näin on viimeksi käynyt mutta nyt tämä kihti kesti ja kestää edelleen, jo lähes täydet viisi vuorokautta.
En siis päässyt koko viikkona töihin. Kivut ovat olleet järkyttävät ja niistä kerron videolla tarkemmin.
Tämä sairasloma ei tosiaan ole ollut mitään lomaa ja lisää painetta ja ärsyyntymistäni lisää se, että työpaikalla tehtävät seisovat ja kasaantuvat.
Uskon kuitenkin, että jo maanantaihin mennessä olisin työkuntoinen, en usko kuitenkaan, että täysin työkuntoinen olisin vielä tuolloinkaan mutta työpaikalla pystyn osaa paikallisista tehtävistä jo tekemään, fyysiseen työhön en kuitenkaan vielä lähde.
Tammikuun lopulla olin ajelemassa kaupasta kotiin, tai no tarkemmin äidilleni viemään tarpeita. Kun olin jo matkani loppusuoralla ja kirjaimellisesti suojatiellä, kuului polkupyöräni takaosasta kova pamaus ja samalla polkimet lakkasivat pyörimästä.
Jotain tapahtui pyörälleni ja samalla autotien puolelta, auto lähestyi. Nopeasti hyppään pyöräni päältä ja otan pyörän kantoon. Onneksi mitään vakavampaa ei tapahtunut, vaikka paikka olikin pimeä ja auto lähestyi. Jos olisin kaatunut pyörälläni, autoilija ei välttämättä olisi nähnyt.
Näin siis kävi, kun selvisi myöhemmin, että pyöräni takavaihteisto oli antanut periksi kesken ajon, ketjut olivat pysyneet ehjänä mutta olivat kääntyneet vaihderatasten taakse, pinnojen ja rattaiden väliin niin tiukasti, ettei niitä käsin saanut revittyä irti.
Videolla esittelen hajonnutta vaihtajaa ja kerron tapauksesta.
PS: Nykyisin vaihteisto on vaihdettu mutta koska en vaihtanut piheyttäni ketjuja, antoi ne lopulta periksi ja nyt odottelen uusia ketjuja.
![]() |
| Tero Lehto |
Minulle on tärkeää että netin lähetyskaista on mahdollisimman nopea, toki pidän myös vastaanottavan kaistan nopeudesta mutta se ei ole niin kriittinen minulle kuin niin sanottu uppi.
Tämä johtuu aivan pelkästään siitä että käytän pääsääntöisesti tallennuslevynä kaikelle tiedostoliikenteelleni niin sanottua pilvipalvelua tai palveluita ja nyt viimeisin muutos käytännöissäni olikin se että maksan Googlelle kuukaudessa 40 euroa rajoittamattomasta levytilasta.
Joten vaikka jo aikaisempi 50Mb/s uppikaista olikin melkein riittävä, ei se sitä tosiaankaan ollut. Sopivasti nyt Google muutokseni aikaan internet palveluntarjoajani Lounea oli aloittanut nopeudennostokampanjan jota hyödyntämällä pystyin nostamaan valokuituliittymäni nopeutta vain muutaman euron lisäkustannuksella kuukaudessa.
Nyt nopeuteni on virallisesti 250Mb/s verkosta sisäänpäin ja 100Mb/s verkosta ulospäin (aikaisemmin 100Mb/s / 50Mb/s). Kääntäisin mieluusti luvut toisinpäin mutta siihen Lounea ei toistaiseksi ainakaan ole valmis taipumaan :)
Olen nyt tehnyt erilaisia mittauksia ja olen huomannut että Lounean viralliset luvut vuotavat, tarkoittaen tässä tapauksessa sitä että rajoitin antaa hieman periksi, kuten alla oleva kuva osoittaa:
En valita, en ollenkaan :)
Puhelimen puolella minulla on 4G liittymäni maksiminopeus on 200Mb/s, luvattua maksimia ei uppikaistalle ole määritelty mutta en ole koskaan nähnyt sen ylittävän tai edes tulevan lähelle 100Mb/s rajaa. Puhelimessa on toki hyvä olla myös hyvä uppikaista liikenteessä ollessa koska tiedostot siirtyvät reaaliaikaisesti Google Driveen / Google Kuviin (riippuen tiedostomuodosta).
Nyt on siis tiedonsiirtonopeuksien kohdalla asiat jo melko hyvällä mallilla mutta vielä on paljon asioita mitä täytyy saada tehdyksi jotta uusi systeemi tulisi lopulta valmiiksi ja projektin etenemisestä ja suunnitelmista tulen kertomaan enemmänkin tässä blogissa joko teksti- tai videoformaatissa.
Olin noin viikon verran Hyvinkäällä ja samalla tuli käytyä Linnanmäellä sekä yllättäen myös Sea Life merimaailmassa.
Linnanmäki eli Lintsi oli muuttunut viimekäynnistä melkoisesti, olen käynyt lintsillä viimeksi joskus ennen 2010 -lukua joten ei mikään ihme jos asia jos toinenkin on siellä muuttunut.
En kuitenkaan odottanut että paikka olisi kokenut lähes totaallisen muodonmuutoksen, laitteita oli siirretty ja vaihdettu melkoisesti ja sisäänkäynnin ympäristö oli muuttunut täysin. Se kun aikaisemmin porttien lähettyvillä oli mustekala, viikinki sekä ravintola, oli nyt suuria sisäänkäyntejä erilaisiin rakennuksiin kuten Sea Lifeen sekä Peacock teatteriin, ennen teatteriin ei tainnut päästä edes Linnanmäen puolelta :)
Oli kuitenkin sääli huomata ettei mustekalaa (Polyp) enää ollut, tai en sitä ainakaan nähnyt missään, se oli laite jossa tykkäsin lapsena ja nuorena käydä. (Nykyisin se ilmeisesti olisi löytynyt vuoristoradan toiselta puolelta)
Viikinki oli siirretty kokonaan toiselle puolelle Linnanmäkeä mutta se kuitenkin vielä oli saanut jäädä lintsille.
Nyt kun kävimme Linnanmäellä oli vekkuli tai “vekkula” rakennus tuhottu kokonaan ja paikalla oli vain kraatteri jota erilaiset kaivinkoneet työstivät ja lopulta siihen rakentuu entistä hauskempi vekkula. Kun menimme Linnanmäen maisemajunaan, ajoi se suoraan tämän kraatterin päältä, siinä ymmärsin hyvin pian että maisemajuna oli hurjin laite koko Linnanmäellä, eikä tilannetta helpottanut yhtään se että maisemajunan ohjaajalla ei näyttänyt olevan yhtään kiire ylityksen aikana.
Vaikka Vekkula olikin toistaiseksi vain kraatteri, kummitusjuna oli kuitenkin vielä omalla paikallaan, sekin oli tosin ulkoisesti muuttunut melkoisesti viime näkemän. Ikävä kyllä en kerennyt kummitusjunaan tällä reissulla :(
Vanhan vesitornin Safarimatkan oli korvannut myös jokin 3D-laseja vaatinut virtuaalijuna, tähän en myöskään kerennyt mutta seuraavalla kerralla toki tuokin täytyy läpi käydä.
Pienten lasten törmäilyautoja ei enää näkynyt, mutta en ole varma jos ne vielä jossain on? Isot törmäilyautot oli siirretty oudosti maailmanpyörän alle ja näytti myös siltä että Linnanmäen panoraama-näköalatorni oli suljettu.
Lintsillä on joka tapauksessa hurjasti hurjia uusia laitteita joissa lähes kaikissa roikutaan pää alaspäin tai sinkoudutaan hurjaa vauhtia ylös ja alas, näitä ilmasinkoja näytti olevan jopa 3 erilaista. Itselläni on varsinkin nyt jo 37 vuotiaana papparaisena se periaate että tämänkaltaisiin laitteisiin ei minulla ole asiaa. Vuoristorata, Viikinki ja ehkä uusi Tulireki ovat se maksimi mihin suostun menemään :)
Tuntuu ettei meidän yli kuuden tunnin alueella seikkailu näyttänyt riittävän juuri mihinkään, laitejonotukset ja Sea Lifessa ihmettely söi hurjan määrän ajasta. Hassua sinänsä koska jonotukset ja alueella pörräilyt eivät tuntuneet siltä että ne olisivat aikaa vieneet juurikaan mutta niinhän se yleensä menee.
Ensimmäinen laite johon mentiin oli minulle täysin uusi ja tuntematon Tulireki, se ei “maasta” katsottuna näyttänyt kovinkaan pahalta mutta kun kierros oli ohi, piti hetken aikaa naksutella luut takaisin omille paikoilleen :)
Lintsillä oli myös hauska "Kammokuja” niminen labyrintti jossa seinistä ilmestyi labyrinttiä läpi kävellessä kaikenlaisia pelottavia hahmoja sekä ääniä, enempää en paljasta, se on parempi kävellä itse läpi. Hauskan pelottava se oli joka tapauksessa :D
Vuoristorata oli mahtava, karuselli ja maailmanpyörä pyörivät, eli lintsillä on kuitenkin se sama tunnelma kuin on aina ollut, hajut, äänet ja kaikki se mitä siellä on aina ollut, on edelleen :)
Yksi harmittavin asia oli kuitenkin se että meidän porukan pienin oli Linnanmäen mittapuulla juuri alle 100cm pitkä joka rajoitti pojan pääsyä useampiin laitteisiin, edes aikuisen seurassa eivät voineet laskea laitteisiin joissa tuo pituusehto oli. Sekin kun oli yleensä niin että yli 120cm pitkät pääsevät jo ilman aikuista mutta 100-120cm vain aikuisen seurassa. Muistakaa siis mitata skidit jo ennen paikalle tuloa ettei mielipaha pääse yllättämään.
Meitä tuo ei kuitenkaan juurikaan näyttänyt harmittavan, koska päivä oli muuten alueella kiva ja Sea Life oli melkoinen pelastaja ja kyllä niitä kivoja laitteita ja tekemistä löytyy myös näille pienimille vaikka ihan vain narunvedot, nuijapelit ynnä muut :)
Sea Lifessä tosiaan oli nähtävää, kalaa jos jonkinlaista. Tykästyin todella paikasta ja varsinkin akvaarioiden ja altaiden valaistuksesta. Kalojen ja muiden merenelävien kauniit värit tulivat todella esiin valaistuksen ansiosta.
Enpä ollut tosiaan nähnyt koskaan ennen haita muualla kuin televisiossa :)
HDR-kameramoodilla Sea Lifesta otetut kuvat todella loistavat, laitan muutamia kuvia tuohon alas.
Suosittelen Sea Lifea todella lämpimästi, vaikkei sitten itse Linnanmäelle olisi menossa, Sea Lifessa kannattaa muuten käydä puikahtamassa.