VINKKI: Yleinen"dark mode" käyttöön Chromium pohjaisiin selaimiin. Ilman laajennuksia!

Yleensä jos haluaa yleisen ”dark moodin” verkkoselaimessa käyttöön. Eli tilan, joka kääntää staattiset vaaleat värit verkkosivuilla tummiksi on tarvittu erillinen selainlaajennus tai jokin ulkopuolinen skripti tekemään tehtävä.

Nykyisin näille laajennuksille ei välttämättä ole enää tarvetta, sillä ainakin Chromium- pohjaisiin selaimiin toiminto on sisäänrakennettu. Toiminto on kuitenkin vielä kokeiluasteella, eikä sille siten löydy selaimen asetuksien käyttöliittymästä omaa selkeää kohtaa. Toiminto täytyy ottaa käyttöön selaimen ns. lipputilasta, jossa voi säätää tarkemmin selaimen toimintaa.

Lipputilaan pääset kirjoittamalla osoitekenttään: chrome://flags, monet Chromium pohjaiset kääntävät tuon sisäisen urlin omakseen, esm Bravessa se on brave://flags, joten älä anna tämän häiritä, chrome -alkuinen kuitenkin toimii lähes satavarmasti.

Kun olet päässyt lipputilaan, etsi sanalla ”dark” ja katso sieltä asetus ”Force Dark Mode for Web Contents”, laita asetuksen pudotusvalikkoon kohta ”Enabled” ja käynnistä selain uudelleen, sen oikeaan alakulmaan ilmestyvän painikkeen kautta.

Nyt kun menet esimerkiksi verkkosivuille gHacks.net, huomaat sivuston muuttaneen väritystään tummaksi ja vielä siten että siitä saa täydellisesti selvää ja huomaa, ilman ulkopuolisia laajennuksia.

Dark mode käytössä:

Dark mode ei käytössä:

Kaikkialla sisäänrakennettu ”dark mode”, tai tummatila ei kuitenkaan toimi täydellisesti ja yksi näistä on oma verkkosivuni granstrom.fi. Oma sivuni on jo yleisesti tumma, joten minun tarvitsee tehdä vielä pieniä muutoksia verkkosivulleni, jotta se toimii tämän toiminnon kanssa paremmin.

Ilmeisesti selaimen ”Dark mode”- toiminto katsoo sivustollani käytettäviä värisävyjä vaaleiksi ja kääntää ne nyt ymmärtämättömyyttään entistä vaaleasävyisemmiksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että selaimen sisällä oleva toiminto on vielä testausvaiheessa, joten ehkä tämä korjaantuu itsekseen, kun sitä vielä hienosäädetään.

Olisi toki myös toivottavaa, että tiettyjä verkkosivuja voisi jättää toiminnon ulkopuolelle, näinhän voi tehdä nyt niin sanottujen ”dark mode” -laajennuksien kanssa.

Tuki löytyy myös mobiilissa!

Mikä hienointa, tämä toiminto on saatavilla myös Androidiin, Chromium pohjaiset verkkoselaimet Androidilla ovat todella nihkeitä laajennuksien suhteen muutenkin, joten tämänlaisen toiminnon löytyminen mobiilista on todella haluttua, tummantilan käyttö parantaa myös akun kestävyyttä huomattavasti.

Vaihdoin liittymätyyppiä mobiilissa!

Sain jonkun verran keskustelua aikaiseksi aikaisemmassa videossani, jossa kerroin kuinka hallita mobiililiittymiä paremmin. Tuolloin ideana oli tarjota vaihtoehto nykyisille vallalla oleville pakettiliittymille, jotka kyllä omaavat kaiken tarvittavan mutta joiden kuukausimaksut ovat jopa kohtuuttomia, useamman käyttöä ajatellen.

En ole edelleenkään pakettiliittymien kannalla mutta nyt kuitenkin Elisa onnistui julkaisemaan liittymän, joka palvelee ehkä kaikista parhaiten minun tarpeitani. Elisan uuden liittymätyypin nimi on Laitenetti ja sitä tarjotaan kolmessa eri hintaluokassa:

Näistä kuten arvata saattaa, on tuo 8,90 euroa kuukaudessa kustantava Laitenetti L, paras vaihtoehto minulle, nimittäin kun olen reissussa, kulutan nettiä yleensä ikään kuin väärin päin, nimittäin minulle merkitsee enemmän aina lähettävä puoli. Laitenetti L tarjoaa sopivan viiden megan lähetysnopeuden, joten sillä onnistuu hienosti kuvien ja videoiden lähetys pilveen ja tietenkin tarpeeksi hyvälaatuisen videokuvan lähettäminen live striimeissä.

Koska jo nimensä mukaisesti Laitenetti liittymätyyppi on ensisijaisesti tarkoitettu erilaisille IoT-laitteille, eikä niinkään jokapäiväisen puhelimen käyttöön, on sen minuuttihintainen puhelinominaisuus varsin kallis, minuutti tällä liittymätyypillä maksaa jopa huimat 14 senttiä, joten omien puheluiden tekeminen siirtyy entistäkin enemmän IP-verkkoon, mikä ei sinänsä ole ongelma. Laitenettiin ei myöskään pysty siirtämään olemassa olevan liittymän puhelinnumeroa, joten jouduin luopumaan vanhasta puhelinnumerostani kokonaan.

Vaikka puhelinnumeroni nyt jouduinkin vaihtamaan, jäi uusi numero heti päähän, sen verran helpon onnistuin Elisalta saamaan. Eikä tuo puhelinnumeron vaihtaminen ole minulle henkilökohtaisesti isokaan ongelma, lähetin tärkeille yhteystiedoille uuden numeron ja päivittävät sen sitten minun yhteystietokorttiin jos huvittaa, ei se minulta pois ole :) kuitenkin suurimman osan yhteydenpidosta tapahtuu Hangoutissa, Skypessä tai Wiressä, niin ja nyt kun lähetyspuoli on kunnossa, myös videopuhelut tulevat laajemmin kuvioon mukaan. Videopuhelut ovat toki olleet jo hyvin arkinen osa yhteydenpitoa mutta toistaiseksi se on tapahtunut lähinnä vain kotona.

Täytyy sanoa vielä, että Laitenetti L, tarjoaa 512 kb/s vastaanottavan nopeuden, se riittää yllättävän hyvin myös videopuheluiden vastaanottamiseen, nämä kun yleensä käyttävät 250-350 kb/s kaistaa, jossa on video että ääni.

Randonautica seikkailu OSA2

Edellinen Randonautica videoni kuvaus kertoi mistä tässä ohjelmassa on kyse.

Tällä kertaa (oikeastaan saman tien edellisen seikkailun jälkeen) Randonautica antoi merkin Jokioisten hautausmaalle, tai tarkemmin sen välittömässä läheisyydessä olevan omakotitalon pihalle.

En tietenkään halunnut mennä muiden yksityisille pihoille pyörimään, joten kävelin pihan lähettyvillä ja lopulta päätin käydä tekemässä pienen yöllisen katsauksen hautausmaan puolelle.

Mietin siis sanaa ”pelottava” ja olikin melkoinen yllätys, että sovellus vei hautausmaalle, vaikken vieläkään ymmärtänyt tehdä sanasta enempää henkilökohtaista, voisi kuitenkin väittää, että Randonautica oli joka tapauksessa oikeassa, kyllähän sitä varmasti on melko ”pelottavaa” asua noinkin lähellä hautausmaata.

Randonautica videoita on varmasti tulossa myöhemmin lisää, sillä tämä antaa mieltä kävelyille ja pyöräilylenkeille, koska on ainakin jokin määränpää :)

Suomalainen tekoäly Pluribus peittosi pokeritähdet

Suomalaisprofessori Tuomas Sandholmin kehittämä Pluribus teki tekoälyhistoriaa voittamalla pokerimoninpelin maailman menestyksekkäimpiä ammattilaispelaajia vastaan.

Kaksitoistapäiväinen Texas-Hold'em no limit -peli kokosi kilpasille kolmetoista huippupelaajaa. Pelissä mukana olivat muun muassa pokerimaailman kiintotähdet Darren Elias sekä Chris “Jesus” Ferguson. Jokainen tekoälyn vastapelaajista on voittanut pokeriurallaan miljoonia. 

Tekoäly on päihittänyt ihmisen lautapeleissä jo vuosia sitten, mutta pokeri on tiedostettu astetta vaikeammaksi haasteeksi. Googlen omistama tekoäly Alphago voitti ihmispelaajan go-lautapelissä lukemin 4–1 Soulissa vuonna 2016. Pelitutkijoiden mukaan go on maailman haastavin lautapeli. IBM:n shakkiohjelma Deep thought taas päihitti shakin moninkertaisen maailmanmestarin Garri Kasparovin jo vuonna 1997.

Kasparovin tappiosta on jo yli kymmenen vuotta ja tekoäly kehittyy kehittymistään. Tavallisen kuluttajatietokoneen shakkiohjelma kykenee näinä päivinä jo päihittämään kaikki maailman ihmispelaajat. Lautapelivoittojen jälkeen tekoälyn tutkijat ja ohjelmoijat käänsivät huomionsa noppa- ja korttipeleihin, joissa sattumalla ja psykologialla on suurempi merkitys. Pokerimoninpelivoitto on ollut tekoälyn kehittäjien tavoitteena jo vuosien ajan.

Pluribuksen kehittänyt suomalaisprofessori Sandholm on vetänyt tietokonepokeriin perehtynyttä tutkijaryhmää jo yli 15 vuoden ajan. Tekoäly kehitettiin Pittsburghin Carnegie Mellon -yliopistossa yhteistyössä Facebook AI:n kanssa.

Pluribuksen edeltäjä Libratus pelasi pokeria voitokkaasti jo vuonna 2017 neljää pokeriammattilaista vastaan. Libratus kuitenkin haastoi vain yhden ihmisvastustajan kerrallaan. Libratuksen tekoälyseuraajan tavoitteena olikin siirtyä kaksinpeleistä perinteisiin kuuden pelaajan pokeripelipöytiin.

Kuuden pelaajan peli tarjoaa tekoälylle huomattavasti kaksinpeliä monimutkaisemman haasteen. Casino tarjoaa tekoälylle myös muita haasteita, sillä toisin kuin shakin ja go'n kaltaisissa lautapeleissä, pokerissa pelaajilla on saatavillaan vain osa informaatiosta. Pokerissa pelaajat eivät tiedä vastustajiensa kortteja. Pokerissa vastapelaajat saattavat myös hämmentää peliä bluffaamalla. Pokerin asettama haaste vastaa mutkikkuudessaan monia tosimaailman haasteita, joita tutkijat toivovat tekoälyn kykenevän lähitulevaisuudessa ratkaisemaan.

Pluribus opettei pelaamaan pelaamalla itseään eli viittä kopiotaan vastaan. Varsinaisessa pelissä oli kerrallaan viisi ammattilaista sekä tekoäly. Pelin aikana pelattiin yli 10 000 kättä. Tekoäly hämmensi ihmisvastustajiaan yllättävillä panoksilla. Pluribus esimerkiksi “donkkasi” runsaasti.

Donkkaaminen on huonoksi koettu pelitaktiikka, joka harvoin nähdään strategisesti järkevänä. “Oli äärettömän kiehtovaa pelata pokeribottia vastaan ja nähdä mitä strategioita se valitsi. Näimme monia siirtoja joita ihmispelaajat eivät simppelisti tee. Tekoäly ja botit edustavat pokerin tulevaisuutta ja oli ainutlaatuista kokea niiden tarjoama vastus ensikädessä“, pokerilegenda Michael Gagliano kuvaili. “Tekoälyn vahvuus tiivistyy mielestäni sen kyvyssä käyttää sekalaisia strategioita. Ihmispelaajat pyrkivät samaan mutta harvoin kykenevät toteuttamaan epäjohdonmukaisiin strategioita täydellisen johdonmukaisesti.” lisäsi Darren Elias, pelin vahvin ihmispelaaja.

Tekoälylle shakissa aikanaan hävinnyt Kasparov muistuttaa, että konetta vastaan pelatessa pelaajan on muutettava pelitapaansa. On löydettävä outoja siirtoja, joilla hämätä koneen armotonta muistia ja virheetöntä logiikkaa. Myös pelikertoimet ovat armottomat. Siinä missä tekoälyn kohdannut eteläkorealainen go-mestari Lee Sedol kykenee pelaamaan korkeintaan tuhat mestaritason peliä vuodessa, häntä vastustanut tekoäly Alphago voittaa samassa ajassa miljoonia pelejä itseään vastaan, ja viisastuu jokaisesta. Kaikki pelatut pelit ja niiden aikana tehdyt siirrot tallentuvat tekoälyn muistiin ja palvelevat kun tekoäly seuraavan kerran etsii oikeaa peliliikettä. Tekoäly voi myös kopioida kaikkien kohtaamiensa vastustajien pelityylit.

Tekoälytutkijoiden tähtäimessä ovat pokeripelivoittoja suuremmat ratkaisut. Monimutkainen moninpelipokerivoitto todistaa, että tekoälyä voidaan relevantisti soveltaa monitahoisiin tosimaailman ongelmiin, joiden ratkaisemiseksi meillä ei ole kaikkea tarvittavaa informaatiota.

Pluribuksen luoneen Sandholmin mukaan vajaan tiedon pohjalta ratkaisuja tekevät algoritmit voivat tuoda ratkaisuja muun muassa sijoitusmarkkinoille, neuvottelupöytiin tai mainoskampanjoiden kohdentamiseen. Sandholm on perustanut kaksi yritystä, jotka ovat lisensoineet hänen laboratoriossaan kehitetyt strategisen päättelyn teknologiat. Toinen yrityksistä, Strategic Machine., soveltaa teknologiaa pelaamisen, pokerin, bisneksen sekä lääketieteen aloille ja toinen, Strategy Robot, maanpuolustukseen ja tiedusteluun. Samassa Carnegie Mellon -yliopiston laboratoriossa kehitellään myös tekoälyn biologisia sovelluksia, joiden avulla voidaan optimoida terveydenhoitoalan hoitopäätöksentekoa.