PTT: r8168 4.19.0–5 kernel tuki Debian busterissa

Päivitin palvelimen käyttöjärjestelmän uusimpaan Debian versioon, joka on tällä hetkellä versiossa 10, koodinimeltään se tunnetaan Busterina.

Buster päivittää kernelin myös versioon 4.19.0–5, joka ei toki ole uusin bitti mutta jota Debian pitää tarpeeksi stabiilina tuoreena ytimenä.

Ongelma tässä on kuitenkin se että verkkokortti (Realtek 8168/r8168) joka huolehtii minun palvelimen internet yhteydestä lakkasi toimimasta, se näkyi järjestelmälle oikein mutta tiedonsiirtoa ei tapahtunut.

“ifdown | ifup” ei toiminut, eikä myöskään “ip device up”, ihmettelin mistä kummasta ongelma voi johtua, asensin jopa firmware-kernel-nonfree paketin tuloksetta, tämä ei parantanut tukea r8168 ajuriin.

Sitten kysyin ircistä, freenoden #debian kanavalta, onko kernelissä bugi, koska r8168 toimii kyllä aikaisemmassa kernelissä 4.9.0–8? Sain vastauksen että r8168 saattaa joissakin tapauksissa vaatia erillisen dkms paketin, joka sisältää ajurista suljetun version.

Paketin nimi on “r8168-dkms”, se löytyy Debianin omista, non-free repoista.

Kun sain paketin asennettua “sudo apt-get install r8168-dkms” -komennolla ja käynnistin järjestelmän uuteen 4.19.0–5 kerneliin, yhteys toimi jälleen.

On tietenkin harmi että joudun käyttämään suljettua ohjelmakoodia mutta parempi tämä, kuin se että joutuisin tähän hätään etsimään uuden verkkokortin tai käyttämään jo vanhentunutta 4.9 kerneliä.

Työelämän idolini, Tero Lehto on poissa

Tero Lehto

Tero Lehto on poissa, kirjoitettiin Alma median julkaisuissa viime viikolla. Tero Lehto oli minulle yksi suurin inspiraation lähde, siihen miksi minulla on muun muassa IT Paukku, jota tein aina vuoteen 2017 saakka.

Twitteriin mainitsin, kun jaoin suru-uutisen, että sanattomaksi vetää. Tuolloin näin vielä oli mutta nyt kun shokkitiedosta on kulunut jo hieman, pystyn ehkä paremmin muistelemaan Teroa ja kertomaan miten hän vaikutti työllään omaani.

En kovin herkästi innostu jonkun työstä niin että sanoisin häntä idolikseni tai esikuvaksi mutta Tero sitä tosiaan minulle oli ja toki on edelleen.

Kuinka tutustuimme:

Tutustuin Teroon vuosien 1998-1999 välillä, kun liityin Tietokone-lehden Online- toimituksen avustajatiimiin. Tero oli tuolloin jo tiimissä mukana ja koodasi muun muassa Tietokone-lehden online alustaa, erityisesti sen mobiilisovellusta.

Tero oli tuolloin jo melko terävä huomioimaan asioita mutta hänen toimituksellista työtänsä en tuolloin vielä ollut nähnyt, tai ainakaan muistaisi niitä olleen, ainakaan sen enempää kuin mitä me muutkin kirjoitimme, liittyen tietokone- ja mobiilisovelluksien kuvauksiin.

Kun meillä oli palavereja tiimin kanssa, niin hauskaa meillä kaikilla oli, ei vähiten siksi että yleensä minun tekstini pääsi ”seinälle” koska kirjoitusvirheet nyt sattuivat aina olemaan minun ”esimerkkejä” ;). Tero tykkäsi olla tarkka niiden suhteen. Vaikka kaikilla, jotka kirjoittavat paljon, virheitä myös tulee. Oikolukua pidettiin tärkeänä mutta ei sitä vaan muistanut käyttää.

Tero oli hyvä kommentoimaan minun virheitäni, niissä oli asiaa sopivasti ja leikkimielistä piikittelyä vähän enemmän ja se oli hauskaa ;)

Työn ulkopuolella aloimme pitää enemmänkin yhteyttä ircnetin välityksellä, loin #tietokone kanavan tuolloin, johon oli tarkoitus kerätä koko meidän tiimimme mutta loppujen lopuksi siellä ei ollut kuin Tero ja minä. Juttelimme usein niitä näitä mutta aina tietokoneisiin liittyen ja muistutimme myös toisiamme palaverin alkamisesta.

Tero julkaisi muutamia juttujaan Mikrobittiin myös, muistan kun hän kysyi minua mukaan yhteen hänen jutuistaan, joka käsitteli muistaakseni NetMeeting -sovellusta, joka oli eräänlainen voip-alusta Microsoftilta. Tero tarvitsi jonkun ”langan” toiseen päähän, jotta pystyi tekemään juttuun tarvittavat testit ja toki autoin.

Kun sitten Tietokone-lehti lopetettiin, hajosi hyvin rakentunut tiimi pitkin poikin, osasta ei kuulunut enää mitään mutta muutama jäi lehdistöalalle, tuolloinkin Tero oli enemmänkin kehittäjä kuin toimittaja mutta piti yhteytensä lujasti tekniikkalehdistössä, minä taas aloitin oman julkaisun.

Pidimme yhteyttä toisinaan myös Microsoft Messengerissä ja lopulta Facebookissa. Itse lopetin Facebookin aikaa sitten, samalla jäi Teron kanssa pikaviestittely, koska emme jostain syystä enää vain vaihtaneet uusiin palveluihin yhdessä. Twitterissä kuitenkin seurasin häntä loppuun saakka.

Teron työ ja moraali:

Sitten Terolla koitti ehkä paras vaihe toimittajaurallaan, 3T lehti, jossa hän pääsi mielestäni ensimmäistä kertaa näyttämään kykynsä, jutut olivat puhdasta kultaa, vaikka 3T julkaisu sellaisenaan sitä ei ollut. Tuolloin ihastuin hänen työnjälkeensä, moraaliin jos niin voisi sanoa.

Jutut olivat syvää luotaavia, pitkiä että lyhyitä mutta kirjoitettu niin ettei niistä jäänyt kysyttävää ja jos jäikin, päivitys tuli ennen kuin kerkesi lisää kysymään :)

Teron tapa esimerkiksi käsitellä haastateltaviaan tai lähinnä niiden tuomista juttuun, oli niin sulavaa, ettei sellaista tapaa ollut käytetty niin sanotun, uuden sukupolven tekniikkatoimittajien keskuudessa. Tekniikka, jota hän käytti, oli tutumpaa isoimmista sanomalehdistä ja suurimmaksi osaksi vain vanhempien toimittajien kohdalla ja se mikä Terosta teki erityisen, on se, että hän toi juttujen ja tekstinlaadun takaisin hyvin kapealle aihesektorille, eli tekniikka uutisointiin, joka näytti enemmänkin tekniseltä dokumentilta kuin uutiselta.

Hän ei tyytynyt vain kääntämään juttuja yhdysvaltalaisista medioista, hän halusi selvittää ja tuntea kunnolla asiansa, josta hän kirjoitti.

Nautin aina lukiessani Teron kirjoittamia tekstejä, teki hän sitten omaa ”Hyvä elämä” -blogiaan jossa hän kertoi ruokatarinoita ja matkustelusta, tai sitten teknisestä uutisoinnista, kaikki oli hyvää luettavaa ja varsin inspiroivaa.

Todellista journalismia:

Hän soitteli, matkusteli ja teki paljon juttujensa eteen. Toki hän kirjoitti myös nopeita ”online-julkaisuja” mutta enemmänkin hän oli ennen kaikkea journalisti, jolle oli tärkeää arvostaa lukijaansa ja tuomaan siten mahdollisimman paljon asioita esiin ja vielä niin että sen pystyi lukemaan helposti.

Esimerkiksi jos hän teki jutun yrityksen julkaisemasta uudesta palvelusta, hän järjesti haastattelun yrityksen kanssa, ei niinkään, että olisi vain tyytynyt yrityksen lehdistötiedotteeseen. Hän jopa järjesti haastatteluita niin että siellä saattoi kalenteriin pamahtaa muutamakin haastattelu samalle tunnille, joista hän muistutti usein Facebookissa ;)

En väitä, että Tero olisi ollut ainut alalla, joka näin toimii. Meillä on muutamia mahtavia toimittajia, jotka todella tekevät paljon juttujensa eteen mutta aivan liian vähän. Lehdistö tyytyy liian herkästi siihen mitä heille annetaan lehdistötiedotteen muodossa, perustoimittajat eivät nosta luuria.

Tero erosi myös yleisestä toimituskatraasta siten, ettei hän tuonut poliittisia linjavetoja kirjoittamiinsa uutisartikkeleihin, hän pystyi kirjoittamaan asioista ilman minkään asteista halua tuoda omia poliittisia mielipiteitään uutisartikkeliin. Tämä on varsinkin tänä päivänä varsin kunnioitettavaa, toimittajan ei kuulu olla mielipidevaikuttaja vaan viestintuoja.

Koen että Teron menetys on suuri isku nykyiselle tekniikkalehdistölle, mutta ei tietenkään ylitsepääsemätön. Meille valmistuu joka vuosi uusia tähtiä alalle, kunhan vain ottaisivat esimerkkiä Terosta.

Mielenkiintoisia yksityiskohtia:

Kun olin vielä Facebookissa, Teron päivitykset olivat mielenkiintoisia, hän tykkäsi kirjoittaa ja laittaa kuvia, kun sukulaiset tulivat kyläilemään, Veli kokkasi tyylikkäitä ruokia ja niin edes päin mutta ehkä kiinnostavimmat jutut olivat kun Tero kertoi oman työnsä ilmiöistä.

Muistan erityisesti sen kuinka Teroa ihmetytti yhdessä vaiheessa se, kun monet kollegat vaihtoivat toimittajatyöstä yrityksien tiedottajiksi. En tiedä olisiko siitä voinut tulla mielenkiintoinen uutinen ihan sellaisenaan.

Sitten muistan myös kuinka hän oli liikuttunut kun vaihtoi Sanomasta toisen julkaisijan leipiin, monet vanhat kollegat tulivat kiittelemään Teroa.

Kerran kinasimme Facebookissa, siitä kun taisi olla hänen äitinsä koira, oli ulvonut kotiovella työpäivän ajan ja hän piti sitä söpönä asiana ja minä kerrostaloasujana taas pidän tuollaista kaikkena muuna kuin söpönä :)

Kiitos:

Teron yllättävä poismeno oli kova isku minulle ja tahdon kiittää häntä erityisesti häneltä tulleesta inspiraatiosta, jonka ansiosta itsekin jaksoin puskea omien julkaisujeni eteen. Kiitos Tero!

Google pettää aina (osa 2000)

Google pettää aina, tuli todettua taas, kun selvisi että Google rajoittaa palveluitaan jälleen kerran.

15.07.2019 astuu voimaan rajoitukset, jotka estävät kolmannen osapuolen sovellusten ottamasta yhteyttä rajapintaan joka ohjaa liikennettä sovelluksesta Gmailiin sekä muihin Googlen palveluihin.

Rajoituksen syyksi kerrotaan tietoturva, asia on ymmärrettävä, kun kyseessä on tietoturvan vaarantava sovellus, joka haluaa ottaa yhteyttä käyttäjän tiliin. Nyt kuitenkin kyseessä ei ole ohjelma, joka olisi tietoturvaltaan heikko tai sellainen, joka vaarantaisi Google tilien tietoturvan.

Kyseessä on noin 10 vuotta vanha sovellus nimeltä SMS Backup+, jonka ainoa tarkoitus on kopioida puhelimen tekstiviestit Gmailiin ja joka osaa kopioida viestit myös puhelimeen takaisin.


Hyvä on, Google tiukentaa rajapintaan pääsyä mutta tarjoaa sovelluskehittäjille mahdollisuuden pyytää omalle sovellukselleen erityisluvan, kunhan sovellus täyttää Googlen datakäytännön edellytykset ja vaatimukset.

SMS Backup+ kehittäjä läpäisi edellytykset mutta Google eväsi API-pääsyn joka tapauksessa, vedoten siihen että koska SMS Backup+ käyttää Gmailia, sen pitäisi tuolloin myös tarjota käyttäjilleen mahdollisuuden nähdä sähköpostit sovelluksesta käsin. Google siis vaatii ohjelmien olevan tietynlaisia toiminnoiltaan, jotta se pääsisi läpi ja saisi oikeudet, melko absurdia jopa Googlelta.

Nyt täytyy muistaa, ettei käytännöissä ole mainintaa ohjelman toiminnoista, vain siitä kuinka se käsittelee käyttäjien dataa, ennen kaikkea kirjautumisvaiheessa.

Hyvä on, ohjelma ei enää saa kirjautua Gmailiin käyttäen Googlen tietoturvaltaan vahvoja kirjautumis- käytäntöjä, vaan nyt ohjelmien käyttäjien data joutuu eritoten vaaraan, kun he joutuvat ottamaan käyttöön IMAP -kirjautumisen jolla muun muassa SMS Backup+ ohjelma voi jatkaa toimintaansa. Tämä ei ole mikään pikku juttu koska IMAP-kirjautumisella ohitetaan kaikki se työ tietoturvan osalta jota Google on saanut aikaiseksi aiemmin. Käyttäjien pitää luoda nyt yksittäinen salasana IMAP-käyttöoikeutta varten, tämä ohittaa muun muassa kaksivaiheisen kirjautumisen ja sovellusten tarkastuksen. IMAP-käyttöoikeuden saatuaan, ohjelmalla on kaikki oikeudet käyttäjän Gmailiin.

Googlella edetään yksinkertaisuus edellä, johtuukohan se siitä että yhtiön palveluiden johdossa on henkilöstöä joilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä kuinka nämä järjestelmät toimivat, he kun näkevät jossakin ongelman, he joko sulkevat tai rajoittavat toimintoja sitä mukaan. Tämä taas aiheuttaa sen ettei yhtiön palveluiden varaan ainakaan kannata rakentaa enää yhtikäs mitään, luottoa kun ei enää ole.

Ars Technican artikkeli aiheesta: https://arstechnica.com/gadgets/2019/06/gmails-api-lockdown-will-kill-some-third-party-app-access-starting-july-15/

Tässä vielä viesti jonka sain Googlelta:

Google-tilisi datan käyttörajoitus

Kamerajalusta säädetty kuntoon

Nyt ei tarvitse sitten muuta enää tehdä kuin alkaa selvittelemään kuvauskohteita :)

Vinkkejä autiotaloista, hylätyistä tehtaista ja muista mielenkiintoisista kohteista voi laittaa alueelta Jokioinen / Forssa, vaikka sähköpostiini janne@granstrom.fi tai discordiin yksityisviestillä.

*Hautausmaa bonus track 🚲

KUVATTU: 06.06.2019
----------------------------
Kun lähdin tuolta hautausmaalta 6.6. Päätin liittää tuon "zoomikameran" pyöräni tangossa olevaan kameratelineeseen ja kuvata kotimatkan. Kyseinen teline ei ole kuitenkaan mitoitettu kestämään tuota Canonia vaan huomattavasti kevyempää Samsung kameraa.

Kokeilin kuitenkin miten Canon pysyy telineessä ja kyllähän se pysyikin, kuva kuitenkin tärisee melkoisesti ja yritin tärinää myös ohjelmallisesti hillitä vaihtelevin tuloksin.