Mozilla meni liian pitkälle

Johonkin se raja on vedettävä ja minulla se raja tuli vastaan nyt. Mozilla on liittynyt Stop-Hate-For-Profit koalitioon, jonka tarkoitus on painostaa Facebookia panostamaan enemmän palvelunsa käyttäjien sensurointiin.

Videolla sanonkin, että yleensä kaikki Facebookin vastainen toiminta katsotaan nykypäivänä hyväksi mutta tässä tapauksessa, ei niin ole, sillä Mozilla haluaa sensuurin lisääntyvän, kun taas normaalisti Facebookista ei pidetä koska se sensuroi jo nyt liian herkästi käyttäjiään ja asettaa heille porttikieltoja palveluun.

Jos Facebook suostuu tämän koalition vaatimuksiin, tarkoittaa se loppupeleissä sitä, että Facebook tulee kärsimään siitä käyttäjien poistumisena, periaatteessa Facebookille ei jää enää muuta vaihtoehtoa kuin sulkea periaatteessa kokonaan käyttäjiensä avoin keskustelu keskenään.

Mozilla hyökkää vain ja pelkästään Stop-Hate-For-Profitin kanssa käyttäjien ilmaisun vapautta vastaan. Koalitio väittää, että Facebook käyttää sen 70 miljardin voitot vihapuheen ylläpitämiseen, 70 miljardin voitoista 99 prosenttia tulee heidän mielestään yksinomaan mainoksista ja siksi vaatii, ettei kukaan mainostaisi Facebookissa enää. KOSKA VIHAPUHE!!11!!11.

Ihmisten kuuluu saada voida keskustella asioista täysin vapaasti, se joka lukemastaan tekstistä loukkaantuu, voi aina poistaa palvelun käytöstä ja jos hän näkee todella pahoja asioita palvelussa, voi hän tuolloin ottaa yhteyttä viranomaisiin, kuten poliisiin, joka sitten ottaa asian selvitykseen, jos siihen syytä katsoo.

Pidin erityisesti Mozillan ylläpitämästä Firefox verkkoselaimesta mutta enää en yksinkertaisesti pysty käyttämään sitä, siitä kun on tehty Mozillan oman poliittisen agendan työkalu. Politiikka ei kuulu yleissovelluksen piiriin, jota Firefox erityisesti on.

Yleissovellukset ovat työkaluja käyttäjillensä, aivan sama mitä poliittista mielipidettä kukakin kantaa. Nyt se on Mozillan käytössä yksi fasismin työkaluista, joilla käyttäjät pakotetaan lukemaan läpi politiikkaa jopa iästä riippumatta. Tämä toimintatapa on täysin sairasta, sairasta, jota sairas ei tunnista.

Sosialismi on sairaus!

Linkit videolla näkyviin sivustoihin:

https://www.ghacks.net/2020/07/25/mozilla-used-firefoxs-notification-system-to-push-the-facebook-boycott/

https://blog.mozilla.org/firefox/zuck/?utm_source=leanplum-push-notification

https://www.stophateforprofit.org/

https://brave.com/?ref=gra076 (https://brave.com/ (ilman refrenssikoodia))

Korjaus videoon:

Sanoin WPA, kun tarkoitus oli toki sanoa PWA (Progressive web application) 😊

Kukkotappelu tulilla

Meillä täällä Jokioisilla on huomattava määrä fasaaneja juoksentelemassa pitkin pihoja.

Näinpä nyt sitten tällä kertaa kahden nuoren fasaanikukon ottavan yhteen, en tiedä tosin miten tosissaan olivat mutta tulipahan tapahtuma videoitua.

Mobiilipelien nousevat tähdet

Appien ja pelien lataaminen on yhä helpompaa ja suositumpaa, ja nykyisin lähes jokaisen taskusta löytyy jokin oma salainen pahe, minkä ääressä tulee vietettyä illan viimeisiä tunteja. Sellaiset retroklassikot kuin Final Fantasy, Mega Man ja Sonic on myös saatavana mobiilina ja suosittelen niitä lämpimästi, mutta jos sinua kiinnostaa uudemmat hittipelit, kannattaa tutustua tähän artikkeliin lähemmin.

Best Fiends

Kotimainen Seriously Entertainment on noussut mobiilipelien kehittäjänä Suomen kärkisijoille. Sen marraskuussa julkaisema Best Fiends Stars-peli lähti hienosti käyntiin, ja se on himpun verran helpompi ja nopeampi peli kuin sarjan aikaisemmat versiot. Best Fiends-sarjassa on neljä peliä ja Seriously on laajentanut pelihahmojen tarinaa ja syventänyt sen kuvastoa upeilla animaatioilla. Best Fiends on pulmapeli, jossa yhdistetään linjassa olevia erilaisia kuvioita, mistä pienet Minutia-planeetan ötökät saavat lisäpaukkuja taisteluun etanoita vastaan.

Crash Bandicoot

Crash Bandicoot -pelin mobiiliversio ei ole vieläkään tullut Suomeen kovasta odottelusta huolimatta. Peli on tällä hetkellä ladattavissa muutamissa maissa Android-laitteille ja videoklipeissä peli vaikuttaa lupaavalta.

Ilmaiseksi ladattavassa Crash Bandicoot- pelissä, juostaan kolmea eri rataa ja ajatuksena on väistellä esteitä hyppien ja liukuen sekä villisti pyörähdellen. Pelissä juokseva tasmanianjuovapussimäyrä seikkailee kolmella eri kartalla Turtle Woods, Lost City ja Temple Ruins, joista jokainen on erilainen maailma tutkittavaksi ja täynnä yllätyksiä. Lisäksi pelin kerrotaan tarjoavan mahdollisuuksia tukikohdan paranteluun erilaisilla ostoilla. Crash Bandicoot Mobile -nimellä kulkevan pelin kehittäjä on peliyhtiö King, joka tunnetaan megahitiksi nousseista Candy Crush -peleistä.

Sillä aikaa, kun odottelemme pussimäyrän tuloa suomalaisiin mobiileihin, on syytä tutustua myös yhteen toiseem vauhdikkaaseen tulokkaaseen.

Forza Street

Ilmaispelattava Forza-kaahauspeli on ladattavissa jo nyt mobiilina. Autopeliin pääse käsiksi niin iOS- kuin Android-laitteilla. Peli perustuu vauhtiin ja näyttäviin autoihin, joita voi tuunata vieläkin tyylikkäämmiksi. Vaihtoehtoina on 67 ajoneuvoa BMW:stä Lamborghiniin. Aikaisemmin Forza on ollut PC:llä, mutta nyt hurjastelemaan pääsee myös kätevästi mobiilina. 

Forza on edullisempi lompakolle, kuin sen kilpakumppanit, sillä pelissä voi päästä melko pitkälle ilman suurempia ostoja. Jos sinua taas kiinnostaa, jokin todella poikkeuksellisen tarinan omaava peli, kurkkaa seuraava...

Hatoful Boyfriend

Tätä kyyhkysten deittailusimulaattoria ei voi syyttää omaperäisyyden puutteesta. Devolverin Hatoful Boyfriend-pelissä rakkauteen voi kirjaimellisesti kuolla. Tämä maksullinen (5,49€) peli vetoaa tunteisiin, mutta ei ota itseään liian vakavasti, ja mikäli kyyhkysten romanssit eivät ole juttusi, tässä pelissä tarina ja pulmien ratkominen voi todella viedä mukanaan. Pelaa hetki ja saat hyvät naurut, mutta mikäli kaipaat enemmän perinteisempää jännitystä, voi mobiililla nykyään pelata myös kätevästi rahapelejä.

Nettibingo

Kolikkopelien mobiilibingossa voit nauttia bingosta missä ja milloin tahansa. Mobiilibingon pelaaminen onnistuu suoraan selaimesi kautta eikä se vaadi latauksia. Kiireiselle tämä on helppo tapa pelata silloin kuin huvittaa ja sosialisoida.

Pelaajan käytössä on myös chat-toiminto, jonka avulla voi jutella muiden pelaajien kanssa, pakollista se ei kuitenkaan, mikäli rupattelu ei ole juttusi. Jos nettibingo innostaa, on Kolikkopeleillä paljon eri vaihtoehtoja mistä valita. Potit kasvavat ja osaa voi ottaa myös kimpassa. 

Markkinoilla on laaja valikoima nettikasinopelejä videokolikkopeleistä pokeriturnauksiin ja pöytä- ja korttipelien joukosta löytyy kaikki klassikot, kuten pokeri, blackjack ja ruletti. Onkin haastavaa tietää, mistä aloittaa, mutta usein suosikkipeliin huomaa palaavan uudestaan ja uudestaan.

TOP 10-lista

Tässä vielä kansainvälinen lista tämän hetken kuumimmista peleistä, jotka kannattaa myös tsekata edellä mainittujen lisäksi. Forza Street löytyykin listalta sijalta 9. Toivottavasti myös kotimaiset uutuudet löytävät tiensä pelaajien taskuihin.

1. Stellaris: Galaxy Command

2. Randonautica

3. Crying Suns 

4. Pokémon Café Mix

5. My Talking Tom Friends

6. Kingdom: Two Crowns

7. SpongeBob: Krusty Cook-off 

8. KartRider Rush+

9. Forza Street 

10.Sonic at the Olympic Games

Mielipide: Linuxin pakettimanagerit

Linuxin pakettimanagerit eli alustat, joiden avulla hallitaan Linux jakeluiden sovellusasennuksia, ovat yleensä olleet se, jolla jakelut eroavat näkyvimmin toisistaan.

Red Hat pohjaiset jakelut käyttävät yleisesti RPM pakettimanageria.

Debian pohjaiset jakelut käyttävät DEB pakettimanageria.

ARCH Linux pohjaiset jakelut käyttävät PACMAN pakettimanageria.

Maailmalla olisi kova halu yhtenäistää pakettimanagerit mutta nykyinen trendi haluaa tehdä selkeän eron perinteisiin managereihin, sillä että ne haluavat syöttää sovellukset järjestelmälle, eräänlaisessa suojakääreessä joka taas hidastaa sovelluksen käynnistymistä sekä yleistä toimintaa, sekä toimittaa paketti varmatoimisena, joka tarkoittaa sitä että sovellus ei enää kunnioita järjestelmästä jo löytyviä komponentteja vaan paketin sisällä toimitetaan kaikki mitä kehittäjä on katsonut ohjelman tarvitsevan.

Tämä taas aiheuttaa sen että kyseiset komponentit ovat yleisesti ottaen vanhoja versioita, jotka eivät tue viimeisimpiä parannuksia, mikäli pakettiin ei ole, sen ylläpitäjän toimesta toimitettu uudempia komponentteja (kirjastoja, apuohjelmia…) jotka nämä parannukset sisältävät.

Universaalit pakettimanagerit myös eroavat toisistaan, vaikka useamassa onkin periaatteessa sama idea, ovat ne luonnollisesti epäyhteensopivia keskenään. Tällä hetkellä Linux maailmassa on kolmea erilaista (itse asiassa neljä jos pip otetaan mukaan) universaalia paketointia:

SNAP

FLATPAK

APPIMAGE

Näistä APPIMAGE on ehkä varmatoimisin mutta samalla siitä uupuu keskitetty hallinta, joka tarkoittaa sitä, että tiedosto pitää erikseen ladata esimerkiksi kehittäjän kotisivuilta, kuten Windows maailmassa. Kyseessä on nimensä mukaisesti levykuva, jonka käynnistämällä avataan sovellus, jonka se sisältää, samalla kyseinen tiedosto on yleisesti todella suuri kooltaan, eikä Appimageja voi suoranaisesti liittää työpöytien sovellusvalikkoon, muuta kuin käsin asettamalla.

FLATPAK taas tukee keskitettyä hallintaa, Flatpakit on myös päivitettävissä uusiin, toisin kuin Appimaget. Teknisesti ottaen kuitenkin Flatpak jakaa paljon Appimagen kanssa mutta on muutamia askelia sitä edellä muun muassa työpöytään integroitumisessa.

SNAP on Ubuntun kehittäjän, Canonicalin vastaus haasteeseen, se muistuttaa hyvin paljon perinteisempää pakettihallintaa mutta käynnistää sovellukset edelleen hitaaseen virtuaalikoneen kaltaiseen hiekkalaatikkoon, sen asennuspalvelimet ovat usein hitaita ja varsinkin pakettien päivitys vaikuttaa usein olevan mahdotonta.

Maailmalla Flatpak näyttää saaneen eniten suosiota, varmasti sen integroitumisen vuoksi ja myös siksi että se vaikuttaa olevan enemmän vapaa muista suurista softataloista, toisin kuin esimerkiksi Snap.

EI VALMIITA TYÖPÖYDÄLLE:

Tässä ovat myös syyt miksi katson, etteivät nämä nykyiset universaalit paketoinnit ole valmiita työpöydille. Onkin suoranaisesti hullua nähdä sovellusprojekteja, joiden kehittäjät eivät julkaise sovelluksestaan muuta kuin Appimagen. Linux yhteisön on hyvin vaikea näihin puuttua ja luoda itse deb tai rpm paketteja kyseisistä ohjelmista, koska näiden kehittäjät eivät useinkaan myös suostu dokumentaatioissaan mainita mitä riippuvuuksia ohjelma tarvitsee toimiakseen tai edes kääntyäkseen ohjelmakoodista.

Koska näitä tietoja ei sellaisenaan tarjota ja ne tarvitsee usein selvittää itse, voi olla melko varma ettei vaikkapa deb paketin ylläpitäjä jaksa enää vaivautua ohjelman uuden version kääntämiseen ja siten saattamista sitä deb tai rpm pakettiin.

Onko siis nämä universaalit paketoinnit tehneet kehittäjistä puhtaasti laiskempia, ehkä?

Onhan se periaatteessa myös yksi syy näiden olemassa oloon, tehdä ohjelmien levittämisestä helpompaa ja suoraviivaisempaa, enkä väitä etteikö se sitä olisi tehnyt.

Ongelma on vain siinä että työpöytä ja nämä vaihtoehdot eivät ole vielä samalla aaltopituudella ja siksi olisi edelleen hyvin tärkeää että ohjelmistokehittäjät pitäisivät standardina, kertoa dokumentoinnissa edelleen selkeästi kuinka ohjelmat voidaan kääntää suoraan lähdekoodista ja mitä komponentteja se vaatii.

Sosialistit vaativat jälleen älyttömyyksiä tietotekniikka maailmalta

Järkytyin hieman jälleen sosialistien viimeaikaisista vaatimuksista, jotka liittyvät tietotekniikkaan.He haluavat, että muutamme tai emme enää käytä termejä MASTER ja SLAVE, tietotekniikan kirjallisuudessa ja muussa dokumentaatiossa. Vaikka näitä termejä on käytetty tietotekniikassa kautta aikojen ja useassa eri tilanteessa.
Tätä termistöä käytetään muun muassa laitejärjestyksissä, verkon suunnittelussa, ohjelmoinnissa, dokumenttien formatoinnissa ja monessa muussakin asiassa, jossa asioille asetetaan rooleja, pää- sekä alarooleja.
Muistan lapsuudessani kyllä ihmetelleeni sitä, kun puhuttiin orjalaitteista ja slave kiintolevyistä, ymmärsin termin ihmisorjuudesta mutta hyväksyin sen tarpeeksi kuvaavana terminä tietotekniikka maailmassa.
Toki monessa asiassa voitaisiin käyttää muitakin termejä, jotka kuvaisivat rooleja mutta primary / secondary ei välttämättä kerro tarpeeksi syvällisesti esimerkiksi verkkolaitteiden rooleja ja asetelmia, secondary esimerkiksi ei välttämättä kerro heti alkuunsa sitä, että kyseessä on alempiarvoisempi laite, jolla on tarkoitus toimia temppinä tai varalaitteen välityslaitteena. Slave kertoo sen, että sen tehtävä on toimia muiden hyväksi eli masterille ja varalaitteelle ja vain toimia siinä roolissa.
Jatkossa jos emme dokumentoi asioita slaveksi, joudumme dokumentoimaan tarkemmin mitä secondary #02 oikeastaan tekee, kun taas slave kertoo sen kerta heitolla.
Videolla yritän kertoa tästä epäkohdasta mutta en tiedä onnistuinko kovinkaan hyvin ;)
Opin myös tänään, että tuo sosialistien vaatimus on otettu huomioon jo 2018 mutta vasta nyt kun Amerikan kaduilla sosialistiset terroristit ovat ajaneet omia agendojaan ihmisoikeusasioiden nimissä, on niihin oikeammin reagoitu.
Aiheeseen liittyvä juttu:https://www.cnet.com/news/master-and-slave-tech-terms-face-scrutiny-amid-anti-racism-efforts/