Windowsin työpöytä Linuxiin?

 

En näe Microsoft Windowsia pelkkänä pahana, sillä vaikka siinä on paljon pahaa, ei kaikki sitä kuitenkaan ole.

Yksi näistä hyvistä puolista on ehdottomasti Windowsin käyttöliittymä, se on nopea, selkeä ja erittäin viimeistelty, tosin nyt Windows 10 aikana, viimeistely on jäänyt puolitiehen. Siltikin katsoisin mahtava lisänä Linuxiin, jos Microsoft kehtaisi julkaista käyttöliittymänsä niin sanottuna erillisenä DE:nä Linuxille. En nyt puhu siitä, että Microsoftin pitäisi muuttaa Windows Linuxiksi ja julkaista se omana ”distronaan”.

Jos vain tuo käyttöliittymä Windows 7:sta saataisiin Linuxille, näkisin mieluusti Microsoftilta myös File Explorerin, eli resurssienhallinnan Linuxilla sekä Chromiumiin perustuvan uuden Edge -selaimen.

Kuulostaahan tämä kovasti siltä että, voisin vain käytellä sitten Windowsia ja asentaa siihen Windows Subsystem Linuxin (WSL). No ei, vaikka näin toki jo teenkin Windows asennuksiini. Ongelmana nykyisen Windowsin kanssa on tietenkin Windowsin suljettu koodi sekä sen sisältämät käyttäjien seurantaan ja yksilöintiin liittyvät asiat sekä se hemmetin automatisoitu uudelleen käynnistys päivityksien yhteydessä. En pysty suosittelemaan Windowsia näiden asioiden vuoksi.

Ehkä kuitenkin tulevaisuudessa näemme Microsoftin avaavan Windowsin vapaaksi lähdekoodiksi, se olisi jo nyt helppoa koska Windowsin lähdekoodia ylläpidetään GitHubissa, toki yksityisenä repona ja veikkaan että sille on tehty hieman järeämpi suojaus kuin GitHubin muille käyttäjille, GitHubinhan omistaa Microsoft.

Microsoftin toimet avoimen lähdekoodin ympärillä ovat olleet osittain hyviä ja osittain pahoja mutta ylipäänsä yhtiön kiinnostus entiseen arkkiviholliseensa on lisääntynyt huomattavasti.

Microsoftin pahuus tulee esiin poliittisessa toiminnassa, yhtiö on hankkinut itselleen sijoituksia avoimen lähdekoodin edistämiseen tarkoitettujen yhteisöjen parissa ja ainakaan toistaiseksi nämä eivät näe Microsoftin varsin avokätisiä lahjoituksia ja ostettuja paikkoja vaarana. Ehkä he ovat oikeassa, ehkä eivät. Tähän saadaan vastaus tulevaisuudessa.

Jos kuitenkin on niin että Microsoft on aidosti hyvää tarkoittamassa, se saattaa yllättää jossakin vaiheessa ja julkaista Windowsin peruskomponentteja avoimena koodina ja ehkä jopa tehdä itse DE:n mutta jos koodi julkaistaan, veikkaan että joku muu taho löytää kyllä kiinnostusta tuoda Windowsin työpöydän Linuxille.

Helposti ohjelmat eivät tule kääntymään Linuxille koska jo yksistään käyttöjärjestelmien tapa käsitellä tiedostojärjestelmää on täysin nurinkurista, joten koodia tarvitsee muokata huomattavasti, jotta oikeat asiat löytyvät ja kuten työpöytäympäristöä voidaan toimivasti ajaa.

#jannerage - Linux jakeluiden asennusohjelmat

 

Linux jakeluiden asennusohjelmat ottaa päähän.

 

Minä joka olen vannoutunut yksinkertaistamisen vastustaja, ei voi sietää sitä että ohjelmat suunnitellaan siten että ohjelmasta jätetään tahallisesti toimintoja pois, vain siksi että se tekisi yhden asian edes kohtuullisen hyvin. 

Tämä trendi on levinnyt Linux jakeluiden asennusohjelmiin, eli siihen sovellukseen jonka tarkoitus on asentaa käyttöjärjestelmä tietokoneelle. Trendi on ollut Linux maailmassa toki jo kauan, joten mistään uudesta ilmiöstä ei sinällään ole kyse. 

Asennusohjelmat eivät kysele esimerkiksi, mitä selainta, tiedostohallintaa, terminaalia, ajoympäristöä, tekstieditoria haluat käyttää oletuksena. Käyttäjältä kysytään vain mihin osioon tai vapaaseen levytilaan käyttöjärjestelmä asennetaan ja sen jälkeen käyttäjän nimi, jonka mukaan asennusohjelma luo asennettavaan järjestelmään käyttäjätunnuksen. Useampi asennusohjelma ei kysy halutaanko järjestelmälle mahdollisesti luoda useampi käyttäjätili, mitä bootmanageria halutaan käytettävän ynm.. 

Trendi aiheuttaa sen että esimerkiksi minulla on melkoisesti töitä heti tämän yksinkertaisen asentajan jälkeen. 

Kun käynnistän ensimmäistä kertaa uuteen järjestelmään, joudun poistamaan useamman gigatavun levyltä turhia sovelluksia ja asentamaan haluamani. 

Okei tämä ei ole minulle iso juttu mutta ajatellaan muita käyttäjiä, jakelu kun ei rohkaise luomaan järjestelmästä yksilöllistä, vaikka Linuxin yksi periaate onkin muokattavuus, nykyisin sovellukset eivät ole enää tasa-arvoisessa asemassa. Joku muu on valinnut sovellukset, joita useampi käyttäjä vain tyytyy käyttämään koska ne ovat asennuksessa mukana tulleet. 

Tämän avautumisen pointti on toive

Toiveena olisi että palattaisiin edes osittain takaisin Linuxin alkuaikoihin kun käyttäjältä kysyttiin asennusvaiheessa mitä sovelluksia tämä tahtoo uudessa järjestelmässään nähdä ja käyttää, heti eikä jälkiasennuksena. 

Moni ei varmasti tyytyisi esimerkiksi LibreOfficeen kun muitakin toimistopaketteja on tarjolla, monelle gedit ei tarjoa sitä mitä moni muu editori, kuten vaikkapa Code tarjoaisi, annetaan vaihtoehdot tarjolle heti, ei myöhemmin koska silloin se on jo liian myöhäistä... 

Esimerkiksi LibreOfficen kohdalla, jos käyttäjä asentaa toisen toimistopaketin jälkiasennuksena, ymmärtääkö hän poistaa LibreOfficen? ja lopputuloksena on sitten se, että nyt järjestelmästä löytyy kaksi erilaista toimistopakettia. Vaikka levytila onkin edullista, ei sitä näin pidä hyödyntää :) 

Tämänlainen rage siis tällä kertaa, nauttikaa ja osallistukaa keskusteluun! 

Ubuntu 20.04 Focal Fossa on jo kulman takana mutta onko tällä minuun juurikaan vaikutusta?

Otsikkoon vastaten: Ilmeisesti on. Nimittäin, kun päätin käynnistää testiosiolla olevan käyttöjärjestelmän (Ubuntun), huomasin että tämähän on erinomaisessa tilassa.

Ubuntu oli päivittynyt viimeisimpään kehitysversioonsa Focal Fossaan, eli 20.04 versioon ja työpöytä on näpsäkkä sekä vielä todella lähellä perus Gnomea (Vanilla gnome).

Canonicalin muutokset työpöytäympäristöön on todella vähäiset tai oikeammin näkymättömiä. Muutokset ovat lähinnä pellin alla, jossa siis tärkeimmät optimoinnit on tehty.

Toki Ubuntulla on oma teema ja sovelluksena teeman muuttamiseen ja näin mutta ainakin tässä vaiheessa Ubuntu tarjoaa erittäin optimoidun Gnome elämyksen.

Minä kun kuitenkin olen jo muutama vuosi sitten vaihtanut Gnomesta (Ubuntu Gnome) Kubuntuun, eli KDE Plasma5 työpöytään, sen muokattavuuden ja siten laajemman käyttökokemuksen vuoksi, en tosiaan uskonut, että perus Ubuntu voisi minulle tarjota oikeastaan mitään. Se oli minulla asennettuna kuitenkin siksi että pystyn vertailemaan asioita Kubuntun sekä Ubuntu välillä.

Nyt olen pyöritellyt Ubuntua jo pari viikkoa putkeen, enkä ole tarvinnut Plasma5 työpöytää oikeastaan mihinkään.

Ubuntuun piirtyy myös käyttämäni QT sovellukset vallan mainiosti kuten muun muassa kdenlive, tämä on plasmassa hieman toisin, jos siellä pyöritellään GTK3 sovelluksia, ne myös näyttävät GTK3 sovelluksilta, Gnomen tapauksessa qt- sovellus näyttää kuin GTK3 sovellukselta, joka on hienoa työpöydän yhtenäisyyden kannalta.

Olen kuitenkin muuttanut Gnomea jo melkoisesti, olen säätänyt asetukset juuri sellaiseksi kuin ne haluankin, vaikka vielä muutama asia on hämärän peitossa, kuten se miten saan tiedostonhallinnan (nautilus / caja) thumbnailit näkymään yli 4096kt tiedostokoon videotiedostoissa, ne kun ovat minulla lähes automaattisesti tuon maagisen rajan ylittäviä. Jos tähän joku tietää vastauksen, voisitko ystävällisesti jakaa tietosi kommenttiosioon 😊

Muutin toki myös oletus tiedostohallinnan eli nautiluksen, Cajaksi koska nautilus on aivan liian yksinkertainen ja siten varsin tyhmä tiedostojen hallintaan, se on lähinnä tiedostoselaaja ja vain itsensä kiduttamisesta nauttiva haluaa moisella tiedostojaan yrittää hallita.

Cajassa on kuitenkin toistaiseksi vielä kummallisia vakausongelmia, varsinkin silloin kun se yrittää käsitellä paljon thumbnaileja sisältävää hakemistoa mutta kun sen on antanut ladata kaikki järjestelmän muistiin, on käyttö sen jälkeen miellyttävää, tähän saattaa kulua kuitenkin jopa minuutteja, eikä kyse ole prosessorin tehottomuudesta, se käyttää nimittäin suoritinta vain noin 20% kun käsittelee thumbnaileja, joten kyse on enemmänkin siitä ettei ohjelmaa ole tarpeeksi hyvin optimoitu erilaisiin ympäristöihin, caja kuitenkin tulee MATE työpöytäympäristöstä mutta joka on kuitenkin vain modattu versio nautiluksesta. Ehkä Cajaan tulee vielä parempi päivitys, joka korjaa nämä kummalliset ongelmat. Ei anneta kuitenkaan cajan olevan pysäyttävä ongelma, sillä se tarjoaa mitä tiedostonhallinnalta oletan.

Se miten olen säätänyt Ubuntun gnomen vastaamaan vaatimuksiani on tietenkin dconf sekä skriptit:

Dconfin avulla päästään sovellusten ja käyttöliittymien asetuksiin, yleensä asetuksiin, joita ei ohjelmien omista graafisista asetuksista sellaisenaan löydy.

Dconfista käsin on helppo myös säätää kaikkien ohjelmien asetukset kerralla, joten ohjelmia ei tarvitse ensin käynnistää ja sitten etsiä niiden asetuksia, avaa vain dconfin ja etsii ohjelman. Nerokasta!

Sitten joissain tapauksissa ja aika useissa tapauksissa käytän yksinkertaisia scriptejä tai aliaksia joilla saan Gnomen tekemään tiettyjä asetuksia. käyttämällä gsettings set ”optio”. On käytännössä sama, tekeekö asetuksen dconfista vai käyttämällä gsettingsiä mutta terminaalissa elävälle gsettings tuntuu luontevalta ja nopealta tavalta sorkkia tiettyä asetusta, varsinkin kun tarkoitus on käyttää jotain vain hetken.

Olen tällä hetkellä sitä mieltä, että Ubuntu 20.04, vaikkakin on vasta beta asteella, on varsin toimiva käyttöjärjestelmä ja pystyn suosittelemaan sitä jo korvaamaan aikaisemmat versiot mutta jos sinua häiritsee tuo version beta -leima, asenna järjestelmä toiselle osiolle ja testaa sitä, toki voit myös leikkiä sen kanssa niin sanotussa live järjestelmässä, suoraan asennustikulta.

Focal Fossa julkaistaan virallisesti tämän kuukauden 23 päivä, eli 23.04.2020!

Voit ladata Focal Fossan täältä!

COVID-19: Telia tarjoaa valtiolle urkintatyökalua

Telia on vapaaehtoisesti tehnyt valtiovallalle erityisversion sen yrityksille tarjoamasta Crowd Insights -analytiikkadata palvelusta, jonka avulla voidaan seurata massojen liikennettä rajanylitysalueilla ja sen läheisyydessä.

Työkalun avulla voidaan seurata ilmeisen reaaliaikaisesti ihmisten liikkeitä, perustuen Telian puhelinmastojen dataan ja erityisesti sitä kuinka moni päätelaite ottaa niihin yhteyttä.

Tämä voi kuulostaa varsin viattomalta ja hyvin mielenkiintoiselta palveluta mutta mitä ilmeisemmin kyse on paljon suuremmasta asiasta. Telia tarjoaa palvelua valtioneuvostolle josta data jaetaan tarvitseville/halukkaille viranomaisille, kuten poliisille.

Telia väittää, että tieto palvelussa on anonymisoitua, joten yksittäisiä henkilöitä ei sieltä pysty saamaan selville. Tämä voi olla totta mutta joka tapauksessa tieto perustuu päätelaitteeseen, se tarjoaa tuolloin verkolle muun muassa puhelimen yksilöidyn IMEI koodin sekä SIM-kortin ID:n ja tietenkin puhelinnumeron, nämä tiedot riittävät yksilöimään jokaisen käyttäjän ja Telian työkalusta on aivan varmasti helppo tehdä versio joka nämä tiedot tarjoaa viranomaisille ja varmasti myös muille merkittäville tahoille.

Telia väittää lehdistötiedotteesaan, että näitä tietoja ei ole saatavilla: “Telian Crowd Insights -data on anonymisoitua, eikä yksittäisten ihmisten liikkeitä ole mahdollista seurata. Datasta kuitenkin voi päätellä suurten ihmisvirtojen liikkeitä”. Lisäten kuitenkin heti perään: “Tiedot perustuvat siihen, miten päätelaitteet, kuten puhelimet yhdistyvät mobiiliverkkoon eri paikoissa”. Joka osin kumoaa aikaisemman väitteen.

Tämä työkalu on siten vaarallinen, koska se tarjotaan valtiovallan käyttöön yksityisen yrityksen vapaaehtoisuuteen perustuen, sisältäen asiakastietoihin perustuvaa dataa (vaikkakin anonymisoitua). En ole tietosuojalain kaikista pykälistä selvillä mutta luulisi että tämänlainen toiminta ei ole ihan ok, ei edes poikkeustilassa.

Jos Crowd Insight palvelu on niin viaton kuin sen mainostetaan olevan, annetaan siihen sitten oikeudet kaikille, minua statistiikkanörttinä kyllä kiinnostaisi nähdä mobiiliverkon mastojen käyttödataa, kyllähän nytkin avoimena datana näytetään esimerkiksi FICIX –internet liikenteen datamassat, yksinkertaisina kaavoina.

Mikä Crowd Insights?

Telia tarjoaa Crowd Insights palveluaan yrityksille, kyseessä on ihmismassojen seurantaan perustuva palvelu, jota voidaan hyödyntää vaikkapa kauppakeskuksien, festareiden sekä miksei myös kokonaisten kaupunkien suunnitellussa.

Palvelun verkkosivuilla mainostetaan että se on EU:n GDPR yhteensopiva ja että kaikki data on visusti anonymisoitua. Hyvä on, kuten sanoin anonymisointi on varmasti täysin totta mutta silloin kun pelataan valtioiden kanssa, siitä anonymiteetistä tulee mitätön asia, varsinkin silloin kun palvelusta keskustellaan valtioneuvoston turvallisuusjohtajien kanssa.

Telian historia suomessa on kuitenkin lähtöisin valtion puhelinlaitoksesta, joten sen sisäinen kulttuuri on siten hyvin valtiomielinen, Telialta tämänkaltaiseen palveluun ei siten voi suoranaisesti luottaa, varsinkaan kun palvelun asiakaskuntaan tulee valtioita.

Poista seuranta ja tietosi palvelusta:

Telia tarjoaa mahdollisuuden kieltää tietojesi käytön palvelussa ja tämä tapahtuu antamalla puhelinnumero, ei IMEI-koodilla, joka olisi vielä varmempi tapa.

Kun olet antanut puhelinnumerosi sivulle, saat tekstiviestin jossa on koodi mikä pitää vielä antaa samaiselle sivulle. Tämän jälkeen saat sivulta tiedon “Tietosi on poistettu palvelusta”.

Itse kokeilin tätä DNA -sekä ELISA puhelinnumeroillani, kummatkin menivät läpi!. Joten tarkoittaako tämä silloin sitä, että Telia on kerännyt dataa myös muiden operaattoreiden asiakkaista ja silti väittää olevansa EU:n GDPR tietosuoja-asetuksia kunnioittava palvelu? OK!

Kuten sanoin aiemmin, en tunne näitä lakeja, pykäliä sekä asetuksia täysin, en edes keskiverron verran, joten ei kai tässä auta muuta kuin kysyä asiasta tietosuojavaltuutetulta.

Palaan asiaan kun vastaus on saapunut.

En pysty myöskään sanomaan, poistaako tuo sivulla oleva poistopyyntö myöskin datan jota nyt tarjotaan viranomaisille, arvelen että tuskin kuitenkaan.

C64 tavaraa myynnissä! :) 🕹

Myyn kaikki jäljellä olevat Commodore 64 pelit ja tarvikkeet.

Myynnissä on huomattava määrä C64 kasetti pelejä, muutama joystick, alkuperäinen antennikaapeli sekä kasettiasema.

Myyn kaikki periaatteessa toimivana mutta täysin varma niiden toiminnasta en voi olla, nimittäin näitä on viimeksi käytetty 1990-luvulla. Ne ovat kuitenkin olleet suojaisassa ja huoneenlämpöisessä tilassa jatkuvasti.

Jos kiinnostuit, ota ihmeessä yhteyttä: janne@granstrom.fi tai alla olevaan kommentti -osioon!