Mielipide: Linuxin pakettimanagerit

Linuxin pakettimanagerit eli alustat, joiden avulla hallitaan Linux jakeluiden sovellusasennuksia, ovat yleensä olleet se, jolla jakelut eroavat näkyvimmin toisistaan.

Red Hat pohjaiset jakelut käyttävät yleisesti RPM pakettimanageria.

Debian pohjaiset jakelut käyttävät DEB pakettimanageria.

ARCH Linux pohjaiset jakelut käyttävät PACMAN pakettimanageria.

Maailmalla olisi kova halu yhtenäistää pakettimanagerit mutta nykyinen trendi haluaa tehdä selkeän eron perinteisiin managereihin, sillä että ne haluavat syöttää sovellukset järjestelmälle, eräänlaisessa suojakääreessä joka taas hidastaa sovelluksen käynnistymistä sekä yleistä toimintaa, sekä toimittaa paketti varmatoimisena, joka tarkoittaa sitä että sovellus ei enää kunnioita järjestelmästä jo löytyviä komponentteja vaan paketin sisällä toimitetaan kaikki mitä kehittäjä on katsonut ohjelman tarvitsevan.

Tämä taas aiheuttaa sen että kyseiset komponentit ovat yleisesti ottaen vanhoja versioita, jotka eivät tue viimeisimpiä parannuksia, mikäli pakettiin ei ole, sen ylläpitäjän toimesta toimitettu uudempia komponentteja (kirjastoja, apuohjelmia…) jotka nämä parannukset sisältävät.

Universaalit pakettimanagerit myös eroavat toisistaan, vaikka useamassa onkin periaatteessa sama idea, ovat ne luonnollisesti epäyhteensopivia keskenään. Tällä hetkellä Linux maailmassa on kolmea erilaista (itse asiassa neljä jos pip otetaan mukaan) universaalia paketointia:

SNAP

FLATPAK

APPIMAGE

Näistä APPIMAGE on ehkä varmatoimisin mutta samalla siitä uupuu keskitetty hallinta, joka tarkoittaa sitä, että tiedosto pitää erikseen ladata esimerkiksi kehittäjän kotisivuilta, kuten Windows maailmassa. Kyseessä on nimensä mukaisesti levykuva, jonka käynnistämällä avataan sovellus, jonka se sisältää, samalla kyseinen tiedosto on yleisesti todella suuri kooltaan, eikä Appimageja voi suoranaisesti liittää työpöytien sovellusvalikkoon, muuta kuin käsin asettamalla.

FLATPAK taas tukee keskitettyä hallintaa, Flatpakit on myös päivitettävissä uusiin, toisin kuin Appimaget. Teknisesti ottaen kuitenkin Flatpak jakaa paljon Appimagen kanssa mutta on muutamia askelia sitä edellä muun muassa työpöytään integroitumisessa.

SNAP on Ubuntun kehittäjän, Canonicalin vastaus haasteeseen, se muistuttaa hyvin paljon perinteisempää pakettihallintaa mutta käynnistää sovellukset edelleen hitaaseen virtuaalikoneen kaltaiseen hiekkalaatikkoon, sen asennuspalvelimet ovat usein hitaita ja varsinkin pakettien päivitys vaikuttaa usein olevan mahdotonta.

Maailmalla Flatpak näyttää saaneen eniten suosiota, varmasti sen integroitumisen vuoksi ja myös siksi että se vaikuttaa olevan enemmän vapaa muista suurista softataloista, toisin kuin esimerkiksi Snap.

EI VALMIITA TYÖPÖYDÄLLE:

Tässä ovat myös syyt miksi katson, etteivät nämä nykyiset universaalit paketoinnit ole valmiita työpöydille. Onkin suoranaisesti hullua nähdä sovellusprojekteja, joiden kehittäjät eivät julkaise sovelluksestaan muuta kuin Appimagen. Linux yhteisön on hyvin vaikea näihin puuttua ja luoda itse deb tai rpm paketteja kyseisistä ohjelmista, koska näiden kehittäjät eivät useinkaan myös suostu dokumentaatioissaan mainita mitä riippuvuuksia ohjelma tarvitsee toimiakseen tai edes kääntyäkseen ohjelmakoodista.

Koska näitä tietoja ei sellaisenaan tarjota ja ne tarvitsee usein selvittää itse, voi olla melko varma ettei vaikkapa deb paketin ylläpitäjä jaksa enää vaivautua ohjelman uuden version kääntämiseen ja siten saattamista sitä deb tai rpm pakettiin.

Onko siis nämä universaalit paketoinnit tehneet kehittäjistä puhtaasti laiskempia, ehkä?

Onhan se periaatteessa myös yksi syy näiden olemassa oloon, tehdä ohjelmien levittämisestä helpompaa ja suoraviivaisempaa, enkä väitä etteikö se sitä olisi tehnyt.

Ongelma on vain siinä että työpöytä ja nämä vaihtoehdot eivät ole vielä samalla aaltopituudella ja siksi olisi edelleen hyvin tärkeää että ohjelmistokehittäjät pitäisivät standardina, kertoa dokumentoinnissa edelleen selkeästi kuinka ohjelmat voidaan kääntää suoraan lähdekoodista ja mitä komponentteja se vaatii.

Sosialistit vaativat jälleen älyttömyyksiä tietotekniikka maailmalta

Järkytyin hieman jälleen sosialistien viimeaikaisista vaatimuksista, jotka liittyvät tietotekniikkaan.He haluavat, että muutamme tai emme enää käytä termejä MASTER ja SLAVE, tietotekniikan kirjallisuudessa ja muussa dokumentaatiossa. Vaikka näitä termejä on käytetty tietotekniikassa kautta aikojen ja useassa eri tilanteessa.
Tätä termistöä käytetään muun muassa laitejärjestyksissä, verkon suunnittelussa, ohjelmoinnissa, dokumenttien formatoinnissa ja monessa muussakin asiassa, jossa asioille asetetaan rooleja, pää- sekä alarooleja.
Muistan lapsuudessani kyllä ihmetelleeni sitä, kun puhuttiin orjalaitteista ja slave kiintolevyistä, ymmärsin termin ihmisorjuudesta mutta hyväksyin sen tarpeeksi kuvaavana terminä tietotekniikka maailmassa.
Toki monessa asiassa voitaisiin käyttää muitakin termejä, jotka kuvaisivat rooleja mutta primary / secondary ei välttämättä kerro tarpeeksi syvällisesti esimerkiksi verkkolaitteiden rooleja ja asetelmia, secondary esimerkiksi ei välttämättä kerro heti alkuunsa sitä, että kyseessä on alempiarvoisempi laite, jolla on tarkoitus toimia temppinä tai varalaitteen välityslaitteena. Slave kertoo sen, että sen tehtävä on toimia muiden hyväksi eli masterille ja varalaitteelle ja vain toimia siinä roolissa.
Jatkossa jos emme dokumentoi asioita slaveksi, joudumme dokumentoimaan tarkemmin mitä secondary #02 oikeastaan tekee, kun taas slave kertoo sen kerta heitolla.
Videolla yritän kertoa tästä epäkohdasta mutta en tiedä onnistuinko kovinkaan hyvin ;)
Opin myös tänään, että tuo sosialistien vaatimus on otettu huomioon jo 2018 mutta vasta nyt kun Amerikan kaduilla sosialistiset terroristit ovat ajaneet omia agendojaan ihmisoikeusasioiden nimissä, on niihin oikeammin reagoitu.
Aiheeseen liittyvä juttu:https://www.cnet.com/news/master-and-slave-tech-terms-face-scrutiny-amid-anti-racism-efforts/

DLIVE - Kävely Forssasta Jokioisille yöllä (5-6.7.2020)

Vietin viikonlopun Hyvinkäällä ja nykyisin ei enää ole mahdollista päästä Jokioisille linja-autolla, esimerkiksi Riihimäeltä, vaan ainut vaihtoehto on hypätä linja-autoon, joka tulee Helsingistä ja vie Forssaan ja Forssasta onkin sitten selvittävä itse Jokioisille.

Itse kävin sunnuntaina vielä ennen lähtöäni kuitenkin Helsingissä ja hyppäsin sieltä Porin bussiin, joka pysähtyy myös Forssassa, linja-auto oli päivän viimeinen, joka lähti Helsingistä kello 22:00 ja oli Forssassa joskus puolenyön aikaan, sieltä sitten kävelin yön pimeydessä Jokioisille, noin 7–8 kilometriä. 

Jossakin vaiheessa matkaa päätin aloittaa live lähetyksen Dliveen, tämä on lähetyksen kokonainen tallenne.

Forssan autiotaloja ihmettelemässä

Kävin pyörällä Forssassa ja päätin hieman pyöriä alueella, olen halunnut kuvata yhden varsin erityisen paikan uudelleen jo pidemmän aikaa ja nyt sille näytti tulevan otollinen mahdollisuus.

Forssassa on lähellä Forssan lehden toimitusta ja painotaloa eräs paikka, jossa on tällä hetkellä ainakin neljä hylättyä autiotaloa. Näihin ei ensimmäiseenkään pääse sisälle, ellei omaa lukkoihin avaimia tai käy niihin sisälle väkivalloin. Vaikka en sisälle taloihin päässyt, ajattelin niitä pikaisesti hieman kuvata ja samalla ihmetellä mikähän näiden talojen historia mahtaa olla. Miksi ne on jätetty oman onnensa nojaan, miksei niitä olla purettu ja niiden tonttia myyty kaupungin toimesta isolla rahalla, koska voisi kuvitella, että talot ovat melko arvokkaalla paikalla, lähellä keskustaa ja kauppapalveluita.

Jos tiedät näistä taloista tai alueesta enemmänkin, kerro ihmeessä kommenttiosiolla lisää.

Virtalähteiden vaihto ja cryptovaluuttaa 💲

Nyt sattui hyvä tilaisuus päästä kokeilemaan kryptovaluutan louhintaa, eli mainausta.

Tarkoitus ei ole kuitenkaan mainata perinteisiä bitcoineja tai muita suosittuja ja arvokkaita kolikoita. Yritän saada aikaiseksi LBRY:n omaa kryptovaluuttaa LBC:tä.

Olen tämän asian kanssa aivan alkutekijöissä, enkä ymmärrä alasta juuri mitään mutta nyt kun sattui käymään niin että sain laskentatehoa lisää, niin päätinpä lähteä kokeilemaan. Täytyy sanoa kuitenkin, että olen jo kerran aikaisemminkin yrittänyt mainausta mutta tuolloin kyseessä oli CPU-pohjainen Ethereum kolikko (ETH) eikä siitä tietenkään juuri mitään tullut, kun prosessorina toimi ikivanha Xeon :)

Mutta nyt on Nvidian GTX 980 TI näytönohjain tulilla, joten eiköhän tällä jotain saada aikaiseksi.

Ennen kuin pääsen edes aloittamaan, täytyy tehdä kuitenkin yllättävä remontti, sillä tietokoneessa, johon ajattelin tuon näytönohjaimen laittaa, ei ole sopivia virransyöttökaapeleita kyseiselle näytönohjaimelle. Olin kyllä jo tilaamassa uutta virtalähdettä, jossa nuo 8+8 pinnin virtakaapelit ovat mutta yllättäen palvelimeni virtalähteessä moiset kaapelit olivat ja koska olen ilmeisen pihi luonteeltani, jätin tilauksen tekemättä ja päätin vaihtaa koneiden virtalähteet ja sitä säätämistä videolla nyt muun muassa nähdään.

Samalla sain myös lisättyä muutaman teratavun lisää levytilaa palvelimelle, nyt samalla kun kerta sen kävin hattuhyllyltä laskemassa.