Näytetään tekstit, joissa on tunniste tietotekniikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tietotekniikka. Näytä kaikki tekstit

06 helmikuuta, 2020

Unboxing AMD Radeon RX 5700 -näytönohjain


Aikaisemmalla videolla, esittelin ongelman, joka minua on vaivannut Linux maailmassa jo vuosia.

En saa HEVC-pakattuja videotiedostoja soimaan Nvidian näytönohjaimella oikein, olin säätänyt X:n asetustiedostoja, ajurin asetuksia ja vaikka mitä mutta ongelma ei korjaantunut. Joten minun piti tehdä melko radikaali muutos ja tilata itselleni uusi näytönohjain ja todellakin jokin aivan muu kuin Nvidia!

Tällä videolla unboxaan uuden AMD:n näytönohjaimen, se on yhtiön lippulaivasta vain noin 7% heikompi versio. Minä kun en hankkinut, kuten en aikaisempaakaan näytönohjaintani, pelejä varten. Minulle riittää sinänsä heikompi suorituskyky, kunhan vain saan tuon HEVC -tuen toimimaan (fingers crossed). Eikä tämä kortti tosiaan paljoa lippulaivasta jää, joten kyllä tälläkin pelaa ja renderöi mukavasti. Itse asiassa videoeditointiinhan tämä ennen kaikkea tuleekin, vaikka edelleenkin suurin osa töistäni renderöidään puhtaasti CPU:n voimalla =)

Lisätietoja kortista löydät AMD:n tuotesivulta: https://www.amd.com/en/products/graphics/amd-radeon-rx-5700

04 helmikuuta, 2020

Nvidia Geforce 960 GTX, ei omaa toimivaa HEVC tukea Linuxissa


Nvidia tunnetaan varsin hyvin siitä, kuinka se kohtelee asiakkaitaan jotka haluavat käyttää tietokoneensa käyttöjärjestelmänä Linuxia tai ylipäänsä mitä tahansa muuta käyttöjärjestelmää kuin Microsoftin Windowsia.

Itse koin tämän nykyisellä Geforce 960 GTX -näytönohjaimellani. On suorastaan kummallista kuinka yrityksen sisällä halutaan tahallisesti vähätellä muita käyttöjärjestelmiä, rampauttamalla laitteen toimintoja.

HEVC -tai h265 on videotiedostojen pakkauskoodekki, se pakkaa muutoin suureksi käyvän videotiedoston pienempään tilaan. En mene nyt erityisemmin koodekkien maailmaan tämän enempää mutta Nvidia on onnistunut rampauttamaan tämän kyseisen koodekin tuen sen Linux ajureista.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei Nvidian korteilla HEVC –pakattuja tiedostoja katsella. Niitä voi kyllä tehdä, koska Linuxissa harvempi videoeditori ylipäänsä tukee näytönohjainkiihdytystä, kun siis videoita lopulta rendereöidään.

Esittelen tällä videolla käytännössä mitä tämä kaikki tarkoittaa ja miltä se näyttää.

Vihjaan myös mahdolliseen ratkaisuun.

14 joulukuuta, 2019

LBRY = Vaihtoehto YouTubelle! 🤓


Mikä olisi sitten se järkevin vaihtoehto YouTubelle?

Olen tullut useamman palvelun tutkiskelun jälkeen siihen tulokseen, että paras vaihtoehto ja ennen kaikkea avoin sellainen on LBRY.

Tällä videolla esittelen LBRY palvelua hyvin yleismaailmallisesti, en siis puutu juurikaan sen teknologiaan, siihen löytyy erinomainen sivusto, joka kertoo pellin alla olevista yksityiskohdista: https://lbry.tech.

LBRY on verkkosivusto sekä erillinen sovellus, jossa voi jakaa itse asiassa mitä tahansa digitaalista sisältöä, on se sitten videota, kuvatiedostoa tai mitä vain tiedostoja, jopa verkkosivuja voi sellaisenaan jakaa palvelun kautta, jolloin ne ovat saatavilla vain palvelun käyttäjille. LBRY:n kehitystyö on edelleen kuitenkin vielä kesken, kaikki sen tärkeimmät toiminnot ovat jo toiminnassa mutta esimerkiksi käyttöliittymän kehitystyötä tehdään jatkuvasti, jotta kokemuksesta saadaan entistäkin parempi. Verkkoselaimessa toimiva lbry.tv käyttöliittymä saa jatkuvasti lisää toimintoja mutta edelleen erillistä sovellusta on suositeltavampi käyttää, varsinkin jos on sisällöntuottaja.

Eroja selaimen ja sovelluksen välillä on edelleen, muun muassa sovelluksesta käsin hallitaan omia sisältöjä, muokataan kuvauksia, thumbnail -kuvia ja paljon muuta. Verkkoselainkäyttöliittymä tosiaan sopii hyvin, jos vain tahtoo katsoa videoita ja kuvia lbry käyttäjiltä, muun sisällön katsomiseen tarvitaan edelleen erillistä LBRY sovellusta.

Koska LBRY on rakennettu hajautetun blockchainin pohjalle, tarkoittaa se käytännössä sitä, että sinne ladattu sisältö on aina löydettävissä, vaikka sen voikin piilottaa LBRY käyttöliittymistä. Hajautettu tarkoittaa myös sitä, ettei palvelun sisältöä hallita esimerkiksi LBRY Inc kautta, vaan sen sisällöstä vastaa ja hallitsee käyttäjät itse, mikä vuorostaan tarkoittaa sensuroimattomuutta, ”lbryyssä” ei itketä, jos joku sanoo ”väärän” sanan omilla videoillaan, kyse on aidosta sananvapaudesta, jossa vastuu on aina videon tekijällä.

Toisin sanoen, Jos rikot videoillasi lakia olet itse vastuussa siitä mitä siitä voi koitua, LBRY Inc ei kuitenkaan voi poistaa sisältöä hajautetusta blockchain alustasta, vaikka haluaisi. Toki piilottaminen käyttöliittymästä on edelleen täysin mahdollista, mikä on omiaan hankaloittamaan piilotetun sisällön jakamista, mutta mikään ei kuitenkaan estä sisällön olemassa oloa ja sen kaivamista esiin muita työkaluja hyödyntäen.

Parasta ”lbryyssä” on sisältöasioiden lisäksi mielestäni sen kehitystyön avoimuus, jos sinulla on hyvä idea palvelun parantamiseksi, otetaan se varmasti huomioon palvelun kehitystyössä, kunhan kerrot siitä kehittäjille ja palvelun muille käyttäjille, LBRY:n Discord palvelimella, osoitteessa https://chat.lbry.com.

Minun sisältöni löytyy seuraavien linkkien takaa:
https://lbry.tv/@survivor303 = Verkkoselaimeen avautuva kanavalinkki.
lbry://@survivor303 = LBRY sovellukseen avautuva linkki. Lataa LBRY sovellus tämän linkin takaa autat kanaavaani (saan 20 LBC):
https://api.lbry.com/user/refer?r=6vubVGYH9CJCuqzdRR6kWDEnY73Pi4Lz

Tässä linkit LBRY palveluun:
https://lbry.com – Projektin virallinen kotisivu, josta voi ladata sovellukset sekä lukea lisätietoa. https://lbry.tv – Sisällön katsomista varten kehitetty verkkoselaimessa toimiva versio, irtaantui juuri beta -vaiheestaan.
https://lbry.com/youtube – YouTube sisällön peilaus LBRY palveluun.
https://lbry.tech – Tänne on kerätty kaikki tekninen tieto palvelusta, huomaa LBRY on blockchain pohjainen.
https://chat.lbry.com – Linkki LBRY:n Discord palvelimelle, jossa voit keskustella kehittäjien ja muiden käyttäjien kesken.

28 marraskuuta, 2019

"10.12.2016 on Periscope" - Pölistään tietotekniikasta kännissä 🍺


KUVATTU: 10.12.2016 klo 02:46
-----------------------------
Löysin tallenteen eräästä vuoden 2016 Periscope lähetyksestäni, jonka olen tehnyt tuhannen päissäni. Ilmeisesti keskustelu kääntyi katsojien kanssa tietotekniikkaan.

Olen kerännyt tälle videolle mielstäni parhaat palat tuosta tallenteesta. Videolla kuullaan jyrkkiä mielipiteitä ja ajatuksia tietotekniikasta, Linuxista, käyttöjärjestelmistä yleensä, puhelimista ja vaikka mistä :D

Hauskana yksityiskohtana on myös se, että olen vielä 2016 kovakin Gnome työpöytäympäristön käyttäjä.

Siirryin loppuvuonna 2017, KDE Plasman käyttäjäksi =)

PS: Huomaa että videon laatu on erittäin huono, se johtuu yksinomaan Periscopesta, mutta eipä tässä ole tarkoitus videota juuri pällistellä, ehkä enemmänkin vain kuunella (audio on myös huonolaatuinen johtuen samasta syystä).

07 marraskuuta, 2019

"Jos kuun asento on väärä": Tarinoita duunista! 🤓


Ajattelinpa kertoa hieman töissä tapahtuneista pienistä ja ei ihan niin pienistäkään vastoinkäymisistä.

Kaikki ei tosiaankaan aina mene nappiin mutta sitten kun projektit saa lopulta kaikesta huolimatta eteenpäin tai peräti valmiiksi, fiilis on kuin suurenkin kisan voittajalla :)

04 marraskuuta, 2019

#Unboxing: Lenovo ThinkCentre M710q 🤓


Koululle tilattiin mielenkiintoisia pienikokoisia pöytäkoneita.

Lenovon ThinkCentre sarja vain paranee, uudet todella pienet Thinkcentret (!centterit!) ovat suorastaan taivaan lahja, heille jotka arvostavat tietokoneiden hiljaisuutta ja pientä kokoa, kuitenkin niin ettei suorituskyky peruskäytössä juurikaan pääse kärsimään.

Tämä paketista vedetty kone, ei ole sarjan tehokkain malli mutta on suorastaan täydellinen niin sanotuksi opettajankoneeksi, joiksi ne myös tilattiin. Koneissa on tarpeeksi USB-liitäntöjä, suorituskyky riittää erinomaisesti multimedian kulutukseen, kuvien ja esityksien luontiin sekä muokkaukseen, joka on tärkeää varsinkin silloin, jos se liitetään älytauluun.

Kuten sanottua, M710q ei ole sarjan nopein, siitä on olemassa tehokkaampi Intelin I7 -prosessorilla varustettu malli mutta näiden koneiden käyttötarkoitukseen, moiset olisivat olleet jo turhan ylitehokkaita.

Lisätietoja tuotteesta:
https://www.dustin.fi/product/5011035956/thinkcentre-m710q-tiny
https://www.lenovo.com/us/en/desktops-and-all-in-ones/thinkcentre/m-series-tiny/ThinkCentre-M710q/p/11TC1MT710Q

 PS: Antakaa anteeksi, tuo kun jankkasin nimeksi ThinkCENTER, se vain vääntyy tuollaiseksi lähes joka kerta :)

25 lokakuuta, 2019

HPE Proliant MicroServer Gen10 SSD kitin asennus 🤓


HPE Proliant Microserver on nimensä mukaisesti HP:n pienikokoinen palvelintuotesarja.

Sarjan yksi pienimmistä malleista on Gen10, kuuluva kuutiomallinen, lähinnä gateway/tiedostopalvelin käyttöön soveltuva laitekokonaisuus, johon on mahdollista liittää 4 kiintolevyä, ongelma on kuitenkin siinä, että tähän asti minun on pitänyt käyttää neljännessä levypaikassa, käyttöjärjestelmän sisältävää SSD-asemaa.

Näin ei pitänyt olla, sillä HP esitteli tuotetta sellaisena, jossa kaikki neljä kiintolevypaikkaa on tiedostopalvelimen käytössä, siten että järjestelmälevy on kuution päällä. Kun palvelin aikoinaan meille tuli, olin ihmeissäni, kun järjestelmälevyn paikalla olikin vain levykeasemaan soveltuva virtakaapeli. Eihän siihen mitään SSD-levyä pystynyt asentamaan sitten kuitenkaan.

Mistä saisin adapterin, joka muuttaisi tuon FDD-virtakaapelin SATA-levyille sopivaksi? Aloin etsinnän niin yleisistä tietotekniikan verkkokaupoista, kuin myös kiinan marketeista. Kuitenkin tuloksetta, toisin päin olevia kaapeleita oli kyllä tarjolla.

Se miksi etsinnän tein, johtui yksin siitä, ettei HP tuolloin vielä ollut päästänyt markkinoille palvelimeen liittyviä lisäosia, ei niitä ainakaan vielä tuolloin ollut saatavilla käyttämien jälleenmyyjien kautta.

Nyt muutama päivä takaperin, törmäsin aivan vahingossa tuotteeseen, joka oli kaiken lisäksi HP:n oma lisävaruste meidän Microserveriin. Nimittäin HPE MicroServer Gen10 Slim SFF SATA Enablement Kit. Osanumerolla 870212-B21. Tuotteen sai Dustinilta noin 12 euron hintaan (alvilla noin 15 euroa) joten laitoimme tuotteen tilaukseen ja video saakin kertoa loput…

02 lokakuuta, 2019

Mobiililiittymien hallintaa


Olen jo pidemmän aikaa, lähes pari vuotta miettinyt onko minun järkevää pitää Elisan Saunalahti huoleton liittymäpaketti vai ei?

Täällä Jokioisilla, kun en pääse edes lähelle liittymäni huippunopeutta, joka on 50Mbit/s. Käytännössä download nopeus jää noin 2–10Mbit/s Ja maksan tästä lystistä yleensä noin 24–25 euroa kuukaudessa. Tähän samaan hengen vetoon pitää ottaa huomioon myös se, että en edes käytä liittymäni datapalveluita juurikaan, viime kuussa siirrettyä mobiilidataa tuli vain noin kaksi gigatavua. Tähän on syynä taas se, että päätelaitteeni ovat lähes jatkuvasti nopean WLAN-yhteyden ulottuvilla, siellä missä kuljen, on yleensä myös kunnan WLAN-verkot käytettävissä, joihin minulla on pääsy.

Hyvä on, tuleehan huolettomassa myös rajattomasti soitettuja puheluja sekä tekstiviestejä. Tekstiviestejä en juuri käytä muuhun kuin sovellusten lähettämiin kertakirjautumiskoodeihin ja muihin aktivointeihin ja puhelut, joita puhun, ovat vastaanotettavia puheluita, toisin sanoen en juuri soittele. Miksi siis huoleton paketti, joka on varsin suuri osa Elisalta tulevaa kuukausittaista laskuani? Niinpä.

Noh, tulin nyt lopulta siihen johtopäätökseen, että lasken Elisan liittymäni palvelut minimiin, otan käyttööni Elisan Saunalahti Tarkka mini nimisen liittymän, jossa kuukausimaksu on 7,90€. Tarkka liittymään ei sisälly kuin 256 Kbit/s nopeudella toimiva datapaketti, joka on toki myös rajaton, eli siihen ei ole sidottu mitään muita rajoituksia kuin tuo varsin alhainen nopeus.

Tässä ajattelinkin että, 256kb riittää kyllä vallan mainiosti perusverkkoselaamiseen, sähköpostien tarkisteluun sekä vaikkapa mobiilimaksamiseen ja verkkopankin käyttöön, mutta toki tulee tilanteita, jossa nopeudelle tulee tarvetta, varsinkin kun lähden toiselle paikkakunnalle.

Minun puhelimeni Asus Zenfone 6, tukee kahta SIM-korttia, joten mitäpä jos valitsenkin kakkosliittymäksi prepaid tyyppisen ratkaisun, maksan tietyn summan operaattorille, josta voin sitten hankkia liittymään palveluita siten että ne soveltuvat juuri sen hetken käyttötarpeeseen.

Aloin tutkimaan Suomen prepaid tarjontaa, joka tarkoittaa lähinnä suurimpien operaattoreiden liittymävalikoiman selaamista. Tarkistin Telian, Elisan sekä DNA:n vaihtoehdot ja hieman yllättäen vain DNA pystyi tarjoamaan juurikin sellaisen prepaid ratkaisun mitä olin ajatellut.

Muut operaattorit tarjosivat vanhanaikaisia ratkaisuja, jossa prepaid liittymään vain ladattiin saldoa ja käytettiin se heti.

DNA ymmärtää modulaarisuuden päälle, käyttäjä lataa vaikkapa 10 euroa liittymän saldoon, joka ei tarkoita sitä, että summa käytettäisiin sekaisin kaikkien palveluiden välillä, vaan sitä että käyttäjä voi määritellä mihin palveluihin ja minkä verran tuosta kymmenestä eurosta käytetään vaikkapa päivän mittaiseen datapakettiin ja mitä taas vaikkapa puheluihin.

Minua kiinnostaa nyt vain tuo datapuoli, joten omalla kympilläni pärjään varmasti useamman kuukauden, koska saatan tarvita dataa vaikkapa kuukaudessa vain pari päivää tai jopa vain pari tuntia, joten ostan sitä vain sen verran.

Olen innostunut striimaamisesta suoraan puhelimestani käsin, noh Jokioisilla tämä onnistuu ainakin keskustan alueella WLAN verkkojen avulla mutta kun kävelen vaikkapa töistä tai kaupalta kotiin ja striimaan, tarvitsee tuolloin sitten myös tilata dataa, en tarvitse tässäkään kuin tunnin taikka pari data aikaa, joten kympillä pärjään tässäkin hommassa hyvin parikin kuukautta, en kuitenkaan joka päivä striimaile. Muistetaan myös, että tuo Elisan 256kb nopeus, riittää myös esimerkiksi videopuheluihin, joten ehkäpä sen saisi optimoitua myös striimeihin, tämä onkin seuraava vaihe, jota pitää testailla.

28 syyskuuta, 2019

LG Blu-ray soittimen modaus projekti


Huomasin tuossa että minun blu-ray soittimessa on läpinäkyvä päälikotelo, en tiedä miksi se on läpinäkyvä koska laite ei sitä mitenkään hyödynnä, joten päätin tarkistaa miten sitä sitten voisi hyödyntää :)

24 syyskuuta, 2019

Unboxing: ZenFone 6 (ZS630KL)


Olen ollut avoimesti pettynyt OnePlus 6T kameraan, ennen kaikkea sen etukameraan ja lopultakin otin askeleen eteenpäin ja tilasin puhelimen, jota olen hetken aikaa jo kerennyt himoita.

Asuksen Zenfone 6, tarjoaa paljon sitä mitä vaadin puhelimen kameroilta 4K@60fps suoraan etukamerasta, tosin sillä erotuksella, että tässä puhelimessa ei etukameraa ole :)

Jutun juoni onkin siinä, että puhelimen takakameran saa käännettyä etukameraksi, jolloin kaikki takakameran tai oikeammin takakameroiden herkut saadaan myös puhelimen etupuolelle.

Tämä on tärkeä ominaisuus monelle vloggarille, sillä tämän varsin yksinkertaisen ominaisuuden ansiosta käyttäjä näkee koko ajan mitä kuvaa, käyttää kameraa mistä kulmasta tahansa :)

Yllä olevalla videolla tehdään tästä laitteesta unboxing, jatkoa seuraa.

31 heinäkuuta, 2019

PTT: Firefoxin ennakkoversio (Nightly) Ubuntuun

Ubuntu on varsin suosittu Linux jakelu, jonka johdannaista myös itse käytän vakituisesti (kubuntu). Ubuntun omasta sovellusvalikoimasta ei löydy suositun Firefox selaimen kehitys- tai oikeammin ennakkoversiota, jota kutsutaan Firefox Nightlyksi.

Itse käytän kuitenkin Firefox selaimesta aina viimeisintä bittiä ja koska Nightlyä ei löydy, se tarvitsee asettaa sovellusvalikoimaan käsin.

Tämä on varsin helppoa, sillä Firefoxin kehittäjistä muutama ylläpitää erikseen Ubuntulle tarkoitettua repoa, eli repositorya (suomeksi, varasto?) joka vain lisätään käyttöjärjestelmän pakettihallintaan (sovellusvalikoima).

Mikä parasta, tämä versio ei tule korvaamaan Ubuntun mukana tulevaa Firefox -selainta, joka on viimeisin vakaa versio selaimesta, joten voit käyttää kumpaakin versiota samanaikaisesti.

Minä olen kuitenkin poistanut vakaan version omasta järjestelmästäni, koska Nightly on minulla toiminut aina varsin stabiilisti, eikä ole aiheuttanut juurikaan ongelmia. Nightly myös päivittyy useamman kerran päivässä, joten yleensä ongelmat, jotka kerkiää kerran nähdä, ei sitä enää uudessa versiossa näe.

Näin lisäät Firefox Nightly version Ubuntu pohjaisiin jakeluihin:

Avaa konsoli (näppäinyhdistelmä CTRL+ALT+T)

Suorita konsolissa seuraavat komennot:

sudo add-apt-repository ppa:ubuntu-mozilla-daily/ppa
sudo apt-get update
sudo apt-get install -y firefox-trunk firefox-trunk-locale-fi

Huom. Viimeisin rivi (*locale-fi) asentaa suomenkielisen käännöksen Firefox Nightlyyn, jos et tätä halua, voit jättää rivin pois.

Konsoli kysyy sinulta salasanaa, tämä on käyttäjätunnuksesi salasana (sama, jolla kirjaudut järjestelmään sisään).

Mikäli et halua enää Firefoxin vakaata versiota pitää järjestelmässä, voit poistaa sen joko graafisesta sovellusvalikoima -ohjelmasta käsin. Tai nopeammin konsolista käsin, seuraavalla komennolla:

sudo apt-get remove firefox firefox-locale-fi

Hyväksy poisto painamalla K tai Y -näppäintä.

Mikäli haluat poistaa vakaan version kaikki tiedostot järjestelmästä, konfiguraatiotiedostot mukaan luettuna, käytä tällöin apt-get komentoa:

sudo apt-get purge firefox firefox-locale-fi

Hyväksy poisto painamalla K tai Y -näppäintä.

Tietenkin Nightly versiosta voi myös ladata pelkän binäärin, jonka Mozilla tarjoaa selaimen lataussivulla, mutta tällöin menettää kätevän tavan saada selaimeen päivityksiä automaattisesti. Pakettihallinta huolehtii siitä, että ohjelmat ovat järjestelmässä ajan tasalla.

30 heinäkuuta, 2019

PTT: ”Vapaan” maan politiikka rajoittaa ohjelmistokehitystä

Nykyisin Microsoftin omistama GitHub on rajoittanut huomattavasti ohjelmistokehittäjien tilejä palvelussaan, mikäli henkilöt ovat seuraavista maista: Iran, Syyria, Kuuba, Krim sekä Pohjois-Korea. Tämä johtuu USA:n asettamista pakotteista kyseisiä maita kohtaan.

Tässä vaiheessa edellä mainittujen maiden ohjelmistokehittäjät, eivät pääse enää yksityisiin ohjelmistolähteisiin, tai käyttää muita GitHubin maksullisen version palveluita. Kehittäjät pystyvät kuitenkin osallistumaan edelleen avoimen lähdekoodin yhteisiin ”repoihin”, mutta yksityisenä pidettyihin ei.

Käytännössä tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että esimerkiksi Krimiltä tuleva ohjelmistokehittäjä ei pysty osallistumaan kaupallisen ohjelmiston kehitystyöhön GitHub alustaa hyödyntäen.

Microsoft oli ensimmäisenä rajoittamassa Iranilaisia käyttämästä yhdysvaltalaista palvelua koska pelkää hallituksen asettuvan yhtiötä vastaan, mikäli se ei kunnioittasi pakotteita. GitHubin CEO Nat Friedman ilmoittaa, ettei GitHubilla (Microsoft) ole muuta mahdollisuutta koska sitä velvoittaa Yhdysvaltojen lait.

GitHub on alusta, jossa niin suljettuja kuin avoimia sovelluksia varastoidaan sekä ylläpidetään. Microsoftin ottama linja on todella vaarallinen, varsinkin avoimen ohjelmistokehityksen kannalta.

Vaikka toistaiseksi, pakotteiden tulkitseminen tarkoittaakin, että kehittäjät voivat käyttää GitHubin ilmaista versiota ja osallistumaan siten avoimeen kehitystyöhön. Voi olla, että sääntöä tullaan vielä tulevaisuudessa tiukentamaan siten, ettei kehittäjät voi enää toimia palvelussa laisinkaan.

GitHubin tapaus on äärimmäinen esimerkki siitä kuinka tyhmät poliittiset päätökset voivat nykyisin iskeä myös maailmanlaajuiseen ja yhteiseen tietoverkkoon. Kyllä, rajoituksia on ollut aina, mutta ne eivät ole olleet koskaan näin vakavia kuin nyt. Varsinkaan niin sanottujen länsimaiden kohdalla.

Se miksi tämä on merkittävää, on se, että GitHub on yksi maailman suurin ja siten suosituin git -alusta, sen yli 37 miljoonan rekisteröityneen käyttäjätunnuksen turvin. Sitä kuinka montaa käyttäjää pakotteet koskevat, ei ole vielä tuotu julki (en ainakaan löytänyt).

Parempi katsoa Eurooppaan:

Tämänlaiset päätökset ovat omiaan lähettämään Yhdysvalloista signaalia, ettei maan palveluihin kannata enää pahemmin luottaa siten että niiden varaan rakentaisi vaikkapa yritystoiminnan, edes maan omien kansalaisten ja yrityksien ei tätä kannata tehdä, koska älyttömät ja mielivaltaiset rajoitukset saattavat tulla herkästikin vastaan tulevaisuudessa.

*IRAN update*

Iranilaisilta ohjelmistokehittäjiltä oli aluksi estetty kokonaan pääsy palveluun, eikä he pystyneet kopioimaan GitHubissa ylläpidettyjä projektejaan ja siten siirtää niitä muihin palveluihin.

Periaatteessa GitHub oli kaapannut Iranilaisten ohjelmistokehittäjien koodin, oli kyse sitten avoimesta lähdekoodista tai yksityisistä repoista. Myöhemmin kuitenkin GitHub oli päivittänyt rajoitukset ja päästi Iranilaiset palveluun, vaikkakin rajoitetuin oikeuksin sillä, mitä he voivat tehdä tileillään.

Voit seurata Iranilaisten kamppailua GitHub rajoituksien parissa, tästä blogipostauksesta (via 

Hamed). Lisää luettavaa täältä (GitHub).

27 heinäkuuta, 2019

PTT: Skype nykypäivänä: Varteenotettava vaihtoehto?

Olen nyt muutaman päivän tutustunut uudistuneeseen ja nykyisin Microsoftin omistuksessa olevaan Skype pikaviestipalveluun. Se toimii erinomaisesti, videopuhelut ovat laadukkaita ja käyttöliittymä on kaikessa sekavuudessaan, varsin käyttökelpoinen.

Käyttöliittymä, tuo niin monen sovelluksen pullonkaula, jos se osattaisiin tehdä kerralla oikein mutta siinä mokataan lähes joka kerta.

Skypen käyttöliittymä työpöytäympäristössä.

Käyttöliittymä on tärkeä osa ohjelmistoa, varsinkin silloin kun kyseessä on useassa käyttöympäristössä toimiva sovellus. Skype toimii mobiilissa, verkkoselaimessa työpöydällä, että myös itsenäisenä työpöytäsovelluksena.

Käyttöliittymän pitää olla yhtenäinen, asioiden täytyy löytyä samoista paikoista, tai siten että ne kunnioittavat käyttöympäristöään, jossa sovellusta ajetaan ja tuovat toiminnot käyttäjälle sitä kautta järkevämmin saataville. Toimintoja ei saa karsia pois, vain koska ympäristö muuttuu ja tähän Skype ei ole sortunut, kaikki työpöytäsovelluksen toiminnot tosiaan löytyvät myös mobiilista.

Skypen kontkatilista.

Skype myös kunnioittaa käyttöympäristöään, jossa sitä ajetaan, esimerkiksi se osaa skaalautua niin pystysuuntaisesti, kuin myös vaakasuoraan, joka sopii erityisesti tabletti käyttöön. Monet muut vastaavat ohjelmat eivät ymmärrä vaakasuoraa käyttöliittymää ja muutosta ei tähän ole ihan heti tulossa.

Käyttöliittymä on siis kunnossa mutta entä ne toiminnot?

Skypessä on valtavasti toimintoja ja olen yllättynyt siitä, kuinka hyvin kaikki toimivat yhteen. Tätä ei pääse ikävä kyllä tarkemmin tarkastelemaan koska Skype on kaikesta Microsoftin nykyisestä toiminnasta huolimatta visusti suljettua koodia.

Ruudunjako on ollut Skypessä niin kauan kuin muistan, on mahtavaa, että se on edelleen sisällytetty palveluun, ruudunjako on omiaan näyttämään esimerkiksi, kuinka joku asia tehdään tietokoneella, tai näyttää vaikka verkkosivua, josta käy keskustelua ym. käyttöideoita on vaikka, kuinka paljon, sille missä ruudunjakoa voi käyttää. Ja mikä parasta, ruudunjako toimii myös mobiilissa, joten nyt voit peilata videopuheluun mobiililaitteesi näyttöä, aivan kuten voit tehdä työpöydälläkin.


Videopuhelun lisäominaisuudet eivät jää vain ruudunjakoon, nyt koko videopuhelun voi tallentaa!

Videopuhelun tallennus.

Videopuhelutallennus ei kuitenkaan ole millään tavoin laadukasta, bittitaajuus videoille on 1 000 kt/s. Mitään tarkkaa väriloistoa ei siis ole luvassa, mutta toiminto on omiaan arkistointitarkoituksiin. Tallennukset jäävät seuraavaksi 30 päiväksi Skypen palvelimelle, josta ne poistuvat ajan umpeuduttua, tallennuksen voi toki poistaa tätä ennen myös itse.

Jokaiselle videopuhelussa mukana olevalle ilmoitetaan koska tallennus on päällä ja kuka tallennuksen on aloittanut, ilmoitus on näkyvillä videopuheluikkunan yläpuolella ja siitä indikoi punainen vilkkuva ”valo”. Kun videopuhelu loppuu Skype lähettää tallennuksen, puhelun ryhmään tai yksittäiseen keskusteluun.

Käyttäjille tarjotaan vaihtoehtoina poistamisen ja katsomisen lisäksi, myös tallentaa video omiin arkistoihin paikallisesti, .mp4 -tiedostona.

Tallennusominaisuus on mahtava mutta herättää myös hieman kysymyksiä tietoturvan osalta.

Koska emme näe Skypen koodia sellaisenaan tai sen palvelimen konfiguraatioita, emme voi olla varmoja mihin tallenteet lopulta päätyvät. 30 päivää on pitkä aika ja poistuvatko tiedostot Skypen palvelimilta oikeasti mihinkään, ehkä ne vain siirtyvät Microsoftin sisäiseen kylmäarkistoon ja sitten ainakin Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisilla tulee olemaan niihin pääsy, mikäli he sitä oikeuden kautta pyytävät.

Tietoturva:

Tietoturvasta puheen ollen, Skype tarjoaa nyt ”aidon”, ”Päästä-Päähän” salatun keskusteluominaisuuden palvelun käyttäjien välille, tähän kuuluvat myös video -ja äänipuhelut.

Skype tarjoaa yksityisen viestittelytilan.

On melko jännää, miksei Microsoft voinut lisätä päästä-päähän salattua viestittelyä oletuksena, ehkä tämä syö palvelinten tehoa turhakseen ja tekee tiettyjen integroitujen kolmannen osapuolen palveluiden käytöstä mahdotonta. Tähän viittaa se, ettei Skype pysty näyttämään esimerkiksi salattuna lähetetyn kuvatiedoston esikatselukuvaa keskustelussa, vaan tiedostot täytyy avata, jotta niitä voi katsoa.

Okei, eihän tuossa sinällään mitään, jos salaus ei ole koko ajan käytössä, vaikka se outoa onkin. Joka tapauksessa Skype tuon ominaisuuden tarjoaa, omaan välilehteensä. Enemmän kuitenkin minua hämäsi se, että kun yksityinen päästä-päähän salattu yhteys on luotu. Käyttäjillä on silti mahdollista ilmiantaa yksityiskeskustelun sisältö Microsoftille, esimerkiksi jos vastaanotan kuvatiedoston salatun keskustelun kautta, minun on mahdollista poistaa mutta myös ilmiantaa kuva. Jos painan vaihtoehtoa ”Raportoi”, se antaa vaihtoehtoja mitä kerron objektin sisältävän. Eli ilmeisesti Microsoftilla on edelleen pääsy tähän ”päästä-päähän” salattuun keskusteluun, jos kerta sen sisältöä voi ilmiantaa.

Salauksen puolesta Skypeä en uskalla lähteä suosittelemaan, tähän edelleen suosittelen Wireä, joka on avointa lähdekoodia, tarkoittaen sitä, että sen salauksen ja tekniset ominaisuudet pystyy tarkistamaan ja halutessaan kääntämään koko sovelluksen itse, maksimoidakseen tietoturvansa.

Microsoft-tilin käyttöpakko:

Skypen käyttö vaatii nykyisin Microsoft tiliä, tämä ei ilmeisemmin ole hirveä vääryys, paitsi että Skypessä näkyvää ”skype handlea” ei voi enää itse päättää, se perustuu Microsoft tilin sähköpostiin taikka annettuun puhelinnumeroon, tätä ei voi myöskään päättää enää itse. Se miksi tästä nyt kerroin erikseen, on se, että Skype ei omaa myöskään enää omaa kontaktilistaansa, se perustuu Microsoft tilin -Ihmiset kontaktilistaan, joka on yhteinen ympäriinsä Microsoftin ekosysteemiä, esimerkiksi Outlook -sähköpostipalvelu käyttää samaa osoitteistoa, kuten myös Windows.

Skype pääsee tilikohtaiseen osoitteistoon, josta voi kutsua muita palvelun käyttäjiksi.

Skypen “oma” osoitteisto, on vain kontaktiryhmä nimeltä Skype, se ei siis sotke kaikkia kontakteja Skypeen, vaikka ne voikin nähdä “Ihmiset” välilehdellä ja kutsua sitä kautta Skypeen heitä, jotka eivät siellä ole tai halua olla julkisesti Skypen tietokannassa esillä.

Skypessä voi siis etsiä ihmisiä julkisen tietokannan kautta. Ei hätää, Skypestä voi helposti määritellä, haluaako omia tietojaan viedä tietokantaan. Itsensä voi myös poistaa myöhemmin kyseisestä tietokannasta.

Takaisin Skypen ominaisuuksiin:

Toimintokuvakkeita pikaviestikentässä.

Skype tarjoaa joka tapauksessa kivoja lisäarvotoimintoja perinteiselle pikaviestittelylle ja a/v-puheluille.

Pikaviestikentän sivulla on muutamia pikavalintoja kyseisiin toimintoihin, mukana on muun muassa videoviesti mahdollisuus, tässä laitteen kamera ja mikrofoni käynnistyvät ja antavat jättää nimensä mukaisesti videoidun ääniviestin avoinna olevaan keskusteluun, on se sitten ryhmä- tai yksittäinen keskustelu. Videoviestin lisäksi keskusteluun voi luoda kyselyn, tämä on omiaan vaikkapa kysyä ryhmältä minkä genren musiikkiehdotuksia aletaan Spotifysta lähettämään.

Lähetä ja vastaanota rahaa:

Yksi todella erikoinen lisätoiminto, tai ehkäpä paremmin sanottuna lisäarvopalvelu, on mahdollisuus lähettää rahaa keskustelun toiselle osapuolelle. Tämä tapahtuu integroidun PayPal -palvelun kautta, joka täytyy liittää Microsoft tiliin, kun kummallakin osapuolella tämä on tehty, rahaa voi lähettää helposti. Kokeilin tätä 0,20 euron arvoisella testilähetyksellä ja se onnistui ilman PayPalin välistä vetoa ;).

Integroidut lisäarvopalvelut:

Microsoft on integroinut Skypeen muun muassa oman pilvipalvelunsa, OneDrivestä voi hakea sisältöä jaettavaksi suoraan Skypeen. Windowsin puolella muun muassa Valokuvat -sovelluksen kautta voi jakaa sisältöä suoraan työpöytä Skypen kanssa. Valmiina Skypessä on myös tuki Spotifylle, käyttäjät voivat hakea suoraan pikaviestimestä Spotifyn kirjastosta musiikkia jaettavaksi.

Ilmeisesti integroituja palveluita voi lisätä Skypeen myös itse, en vielä tosin keksinyt miten, lisäosille olisi kyllä huutava pula, varsinkin meille enemmän Googlen palveluita käyttäville, Google Drive integraatio olisi mahtava nähdä Skypessä. Eihän tätä integraatiota Google tarjoa edes sen omalle Hangoutsille, joten Microsoftilla olisi mahdollisuus näyttää, kuinka asiat pitää tehdä, kuitenkin niin ettei suututtaisi käyttäjäkuntaa, tupruttamalla vain omia palveluitaan.

Microsoftilla on ollut halua kehittyä siellä missä Google on jäänyt hinnaamaan, se panostaa nyt erityisesti palveluihin ja sovelluksiin, jotka ovat olleet perinteisesti Googlen vahvaa osaamisaluetta.

Risut, ruusut ja loppusanat:

Skypessä on toki ongelmansa, vaikka suurimmista ongelmista, joita palvelussa oli ennen Microsoftin ostoa, onkin saatu korjatuksi, kuten yhteysongelmat esimerkiksi porttien osalta. Tähän on toki tullut avuksi kehittyneet verkkotekniikat, jotka tukevat helpompaa yhdistämistä.

Nykyiset ongelmat ovat hieman helpompia käsitellä, kuten se että puheluun vastaamiselle on annettu aivan liian vähän aikaa ja näyttää siltä, että asetukset ovat erilaiset eri käyttöympäristöjen kanssa. iOS versiossa vastaamiselle on annettu vain muutama sekunti ja Windowsilla taas aikaa on 8 sekuntia, joka sekin on aivan liian vähän.

Jos puheluun ei kerkeä vastaamaan, tarjotaan soittajalle mahdollisuus jättää ääniviesti, eli kyseessä on puhelinvastaaja. Vastausaikaa voi kuitenkin lisätä Skypen asetuksista.

Minua myös häiritsee Skypen suomenkielisen puhelinvastaajan oletusääni, nimittäin se on varsin huonolaatuinen, eikä kuulu kunnolla. On kummallista, miksei Microsoft ole korjannut tätä. Muistan nimittäin, että puhelinvastaaja on aina ollut huonolaatuinen, on kyse sitten mistä tahansa tuetusta kielivaihtoehdosta.

Toivoisin myös parempilaatuisia puhelun soitto -ja odotusääniä, on käsittämätöntä, miksei näitä olla korvattu parempiin jo, ne ovat olleet samoja aivan Skypen alkuajoista lähtien ja varsinkin mobiililla ne rikkovat mobiililaitteiden diskanttivetoisissa kaiuttimissa.

Olen joka tapauksessa varsin tyytyväinen siihen suuntaan mihin Microsoft on Skypeä vienyt, sen käyttö on varsin riemukasta, varsinkin käyttäjille, jotka arvostavat ominaisuuksia. Murhe on toki edelleen se, että Skype pysyy suljetun koodin kahleissa ja sen kehitystyö on siten täysin Microsoftin käsissä.

Minuun voi ottaa yhteyttä Skypessä, löydyn sieltä omalla nimelläni, puhelinnumerollani, sekä näin vanhana käyttäjänä, Skype handlella: mrme303 :)

15 heinäkuuta, 2019

PTT: Hei, kuuleeko Google!


Nyt on ollut paljon puhetta siitä, että Google kuuntelee käyttäjiään, sen älylaitteiden, kuten puhelinten sekä niin sanottujen älykaiuttimiensa kautta.

En yritä tässä sanoa, että näin ei olisi, tai etteikö Google jakaisi äänitallenteita kolmansien osapuolten välillä. Väitän kuitenkin, että asiaa on liioiteltu huomattavasti.

Ai miten niin, miksi muka?

Noh, annas kun kerron.

Miksi et pidä ongelmana sitä, kun soitat ihan oikealle ihmiselle, vaikkapa silloin kun tilaat Pizzan kotiinkuljetuksella? Tuolloin kerrot ihmiselle nimesi ja osoitteesi, puhelinnumerohan tallentuu joka tapauksessa. Saatat joutua kertomaan jopa alaoven avauskoodin ja vieläpä täysin tuntemattomalle ihmiselle, joka saattaa jakaa tiedot eteenpäin, kuten toiselle pizzerian työntekijälle joka lopulta toimittaa sen pizzan sinulle.

Googlen älysovellukset tekevät tätä samaa, tosin vastaanottajana on tietokone, joka käsittelee sille annetut äänikomennot, pyydät sitten pizzaa tai uutta musiikkia, laskutoimituksia tai mitä tahansa, teet sen äänelläsi, josta sinut tunnistetaan joka tapauksessa, ai miten tunnistetaan? Laite ei toimi ellet liitä sitä sinun Google tiliisi, jossa on sinun yhteystietosi ja jopa pankkikorttisi tiedot, jotta voit tehdä vaikkapa sen pizza tilauksen helposti.

Kun Googlen puheentunnistus ei ole varma siitä mitä kuulee, merkitsee se kyseiset kohdat äänikomennosta ylös, se kyllä arvaa ja yleensä aivan oikein sen mitä olit sanomassa sille, pahimmassa tapauksessa laite pyytää sinulta komentoa uudelleen mutta tätähän tapahtuu nykyään yhä harvemmin. Merkityt kohdat sinun ja laitteen välisestä kommunikoinnista siirretään eteenpäin tarkempaa analyysia varten ja tässä kohtaa mukaan tulee ihminen, ikään kuin se olisi jollakin tapaa väärin? Miksi se olisi yhtään sen enempää väärin kuin sillä tavallisella soitolla pizzeriaan, josta tilaat pizzan?

On sanottu, että laitteet kuuntelevat taustalla, vaikkei pyydettyä aktivointikomentoa olisi sanottu.

Tämä väite on kyllä aidosti huolestuttava mutta edelleen pitäisi muistaa se, että kyseessä on tietokone, jonka käskyttäminen perustuu ääneen, se saattaa kuulla väärin, kuulla vaikka YouTube videosta tai televisiosta tuon taikasanan ja aktivoitua kuuntelemaan.

Tietokoneohjelmat sisältävät yleensä virheitä ja näitä sattuu toki myös näissä ”äly”laitteissa, ne kuitenkin ovat tietokoneita, jotka pyörittävät sovellusta, eivät mitään sen kummoisempia älyllisiä olentoja, joten virheitä kyllä sattuu ja jos ajattelet asiaa itse järjellä. Ymmärrät varmasti sen, että kun sovellus luulee kuulevansa heikosti aktivointikomennuksen ja tämän jälkeen huonosti kuultua keskustelua, josta se yrittää saada selvää käskyjä varten, eikä se niitä kuule, tietää se silloin kuulevansa väärin ja toimii ohjelmointinsa mukaan ja lähettää huonosti kuulemansa komennot tarkempaa analysointia varten.

Laite ei tahallisesti ole kotisi salakuuntelija, eikä Google ole sitä sellaiseksi tarkoituksella ohjelmoinut.

Korjauskeinoja tälle ongelmalle toki löytyy, ensinnäkin aktivointikomennon herkkyyttä voitaisiin muuttaa entistä heikommalle, jottei se aktivoituisi turhaan, käyttäjän olisi siis oltava lähempänä laitetta, jotta aktivointi onnistuisi. Herkkyys asetuksen säädön voisi kuitenkin käyttäjä itse säätää haluamakseen.

Googlen toimintatavoissa ja moraalissa, ehdottomasti parantamisen varaa.

En minäkään toki pidä siitä, että Google jakaa näitä äänisampleja, eli huonosti kuultuja komentoja kolmansille osapuolille. Google on ilmeisesti itse laiska ja haluaa ulkoistaa ainakin osan analysoitavasta datasta, yrityksille, joilla on tämänlaista osaamista ja näitä yrityksiä on hurjasti.

Näiden yrityksien työntekijöitä kuitenkin sitoo vaitiolovelvollisuus mutta milleniaaleja, ei yleensä tuollaiset sopimukset häiritse, ainakaan sen jälkeen, kun työsopimus on irtisanottu. Nythän nykyinen kohu lähtikin siitä, että yrityksien työntekijät olivat avautuneet asioista, koska pitivät työtään henkilökohtaisella tasolla, jopa sairaana kuten yksi mainitsi.

Googlessa on siis toki moitittavaa, varsinkin siinä, ettei tee työtään itse, vaan ulkoistaa analysoinnin ja palveluidensa kehitystyön. Tästä on tuore esimerkki, josta kertoa.

Googlen alihankkija, joka kehittää puheanalyysia Googlen sovelluksiin, vuosi äänianalytiikkaan tarkoitettuja äänisampleja. Googlen pitäisi ehdottomasti kehittää itse palveluita, joita julkaisee, työvoimasta sen ei pitäisi olla kiinni.

Googlea ei koeta luotettavaksi.

Tässä on nyt selkeästi kyse, käyttäjien epäluottamuksesta Googleen. Monet kokevat, ettei Googleen voi enää luottaa, koska Googlen nimissä olevat palvelut saattavat todellisuudessa tulla yhtiön ulkopuolelta, eikä se selviä välttämättä mistään.

Googlen käyttöehdot epäselviä.

Googlea moititaan, täysin syystä myös siinä, ettei Google käyttöehdoissa, tai tarkemmin palveluehdoissa ole mainintaa siitä, että yritys saattaa toimittaa käyttäjältä lähtöisin olevaa analyysidataa kolmansille osapuolille. Tähän Googlen pitää vastata pian ja päivittää kyseiset ehdot.

Tähän pitää kuitenkin lisätä, että tarkemmin Googlen tietosuojakäytännöissä, asiasta on maininta. Google jakaa tietojasi ulkopuolisille tahoille, mikäli olet antanut sille erityisen luvan tehdä niin, tietosuojakäytäntöihin on jopa kirjoitettu esimerkki, jossa jakamista voi tapahtua:

Milloin Google jakaa tietojasi

Emme jaa henkilötietojasi yrityksille, organisaatioille tai Googlen ulkopuolisille henkilöille, paitsi seuraavissa tapauksissa:

Olet antanut luvan tietojen jakamiseen.

Jaamme henkilötietojasi Googlen ulkopuolisille tahoille, jos olet antanut siihen suostumuksesi. Jos esimerkiksi käytät Google Homea tekemään varauksen tätä tukevassa palvelussa, pyydämme luvan ennen kuin jaamme nimesi tai osoitteesi ravintolan kanssa. Pyydämme nimenomaista suostumustasi, kun kyse on arkaluontoisista henkilötiedoista.

Minä toivoisin toki, että äänikomentoja voitaisiin analysoida ja hallita laitteen muistissa, ilman että äänidata sellaisenaan toimitetaan laitteesta yhtään mihinkään, lauseiden ja sanojen litterointi voidaan kyllä lähettää palvelun järjestelmiin, jotta pyynnöt ja käskyt voidaan suorittaa. Äänen lisäanalysointia varten käyttäjältä voidaan pyytää lupa, esimerkiksi näin: ”Lähetä toisinaan ääntäsi palvelimelle, parantaaksesi äänentunnistus teknologiaa.”

Nämä muutokset ovat melko varmasti suhteellisen helppo lisätä tuotantoon.

13 heinäkuuta, 2019

#jannerage - Hyi Facebook, HYI!!


Olen lähtenyt jo aikaa sitten Facebookista virallisesti kävelemään, en yksin tietoturvallisista syistä, vaan ennen kaikkea moderoinnin mielivaltaisuuden takia. Asioita ei saanut enää sanoa niin kuin ne ovat, vaan miten Facebook ja arvoisat moderoijat ovat asioista mieltä.

Viimeinen niitti tuli kun huomasin että vk palvelusta Facebookiin lähettämäni statuspäivitys oli sensuroitu, vaikka kyseessä oli täysin normaali päivitys päivän toimista. Siinä kohtaa lähdin Facebookista.

Olen kuitenkin luonut Facebookiin toisen Testaaja Ukko -tilin, jonka ainut tarkoitus on, testailla ja käydä katsomassa miten Facebook on kehittynyt toimintojensa suhteen ynm... En aktiivisesti todellakaan käytä kyseistä tiliä ja silloin kun käytän, ajetaan kyseinen instanssi hyvin rajoitetussa containerissa, josta Facebook ei pääse jylläämään muualle :)

Tällä videolla haluan näyttää ja kertoa sen perimmäisen syyn mikä minua Facebookissa ärsyttää suunnattomasti, mikä saa minut voimaan fyysisesti pahoin.

Facebook olettaa kaikesta toiminnasta jota sivulla harrastat, ensimmäisenä negatiivisuutta. Se tulee esiin hyvin yksinkertaisessa toimessa, jota videolla demoan.

Kun Google+ lopetti toimintansa siirryin monen muun kanssa mewe.com palvelun käyttäjäksi, suosittelen tätä myös muille. Minut löytää MeWestä: mewe.com/i/jannegranström

Kerron myös että minulla on työn alla projekti, Mastodon sekä Pixelfed palvelut ovat tulossa, joihin kaikilla on oikeus tulla, siellä bannin saa helpommin se, joka turhasta inisee ja käyttäjien tekstipohjaiseen sisältöön ei puututa millään tavoin.

11 heinäkuuta, 2019

PTT: “su” -komento perii peruskäyttäjän PATH-rivin


Minun aikaisemmat Debian versiot ovat olleet niinkin vanhoja alustaltaan kuin 9.5, nyt kun päivitin palvelimen Busteriin, on muitakin muutoksia tapahtunut kuin vain verkkokorttini ajurin ongelmat.

Käytän usein root käyttäjään siirtymisessä “su” -komentoa, komento on hyvin vanha, se periaatteessa toimii kuten nykyisin useammin käytettävä “sudo” -komento mutta on käytännöllisempi silloin kun järjestelmästä löytyy oikea root -käyttäjä.

Huomasin Busterin päivityksen jälkeen sen ettei “su” -komento toimii enää kuten ennen, nimittäin mikään “sbin” hakemiston ohjelma ei löytynyt suoraan sitä pyydettäessä. Ongelma oli “su” -komennon muutos joka tapahtunut jossakin vaiheessa 9.5–10 versioiden välissä.

Tutkin tilannetta hetken aikaa ja huomasin että “su” -komennon kautta root käyttäjän “PATH “-rivi on vajavainen ja muistuttaa kovasti peruskäyttäjän omaavaa riviä. PATH-rivi on järjestelmämääritys, johon lisätään hakemistot, joissa olevia binäärejä voi ajaa mistä tahansa järjestelmästä, siten ettei koko hakemistorakennetta tarvitse antaa sovelluksen eteen.

Kysyin asiasta jälleen freenoden #debian -kanavalta ja sielläkin asiaa alettiin ihmettelemään ja lopputulokseksi saatiin se, että “su” perii sen käyttäjän PATH-rivin joka komennon käynnistää. Nykyinen tapa jolla saa rootin oman PATH-määrityksen käyttöön, on antaa komento seuraavanlaisesti:

“su -”

Tuo “ -” merkki on tärkeä, se kertoo järjestelmälle, että käyttäjä haluaa pyydetyn käyttäjän kaikki määritysasetukset käyttöönsä kun kirjautuminen sille tehdään.

USB FDD 💾 unboxing ja testaus 🤓


Tilasin ebaysta HALVALLA ulkoisen USB -levyke aseman (FDD), jonka avulla saan helposti luotua asennuslevyjä sekä asennettua ohjelmia erilaisiin retro projekteihin, joihin ajattelin lähitulevaisuudessa panostaa aikaa :)
💾💾💾💾💾💾💾

10 heinäkuuta, 2019

PTT: r8168 4.19.0–5 kernel tuki Debian busterissa

Päivitin palvelimen käyttöjärjestelmän uusimpaan Debian versioon, joka on tällä hetkellä versiossa 10, koodinimeltään se tunnetaan Busterina.

Buster päivittää kernelin myös versioon 4.19.0–5, joka ei toki ole uusin bitti mutta jota Debian pitää tarpeeksi stabiilina tuoreena ytimenä.

Ongelma tässä on kuitenkin se että verkkokortti (Realtek 8168/r8168) joka huolehtii minun palvelimen internet yhteydestä lakkasi toimimasta, se näkyi järjestelmälle oikein mutta tiedonsiirtoa ei tapahtunut.

“ifdown | ifup” ei toiminut, eikä myöskään “ip device up”, ihmettelin mistä kummasta ongelma voi johtua, asensin jopa firmware-kernel-nonfree paketin tuloksetta, tämä ei parantanut tukea r8168 ajuriin.

Sitten kysyin ircistä, freenoden #debian kanavalta, onko kernelissä bugi, koska r8168 toimii kyllä aikaisemmassa kernelissä 4.9.0–8? Sain vastauksen että r8168 saattaa joissakin tapauksissa vaatia erillisen dkms paketin, joka sisältää ajurista suljetun version.

Paketin nimi on “r8168-dkms”, se löytyy Debianin omista, non-free repoista.

Kun sain paketin asennettua “sudo apt-get install r8168-dkms” -komennolla ja käynnistin järjestelmän uuteen 4.19.0–5 kerneliin, yhteys toimi jälleen.

On tietenkin harmi että joudun käyttämään suljettua ohjelmakoodia mutta parempi tämä, kuin se että joutuisin tähän hätään etsimään uuden verkkokortin tai käyttämään jo vanhentunutta 4.9 kerneliä.

26 kesäkuuta, 2019

Google pettää aina (osa 2000)


Google pettää aina, tuli todettua taas, kun selvisi että Google rajoittaa palveluitaan jälleen kerran.

15.07.2019 astuu voimaan rajoitukset, jotka estävät kolmannen osapuolen sovellusten ottamasta yhteyttä rajapintaan joka ohjaa liikennettä sovelluksesta Gmailiin sekä muihin Googlen palveluihin.

Rajoituksen syyksi kerrotaan tietoturva, asia on ymmärrettävä, kun kyseessä on tietoturvan vaarantava sovellus, joka haluaa ottaa yhteyttä käyttäjän tiliin. Nyt kuitenkin kyseessä ei ole ohjelma, joka olisi tietoturvaltaan heikko tai sellainen, joka vaarantaisi Google tilien tietoturvan.

Kyseessä on noin 10 vuotta vanha sovellus nimeltä SMS Backup+, jonka ainoa tarkoitus on kopioida puhelimen tekstiviestit Gmailiin ja joka osaa kopioida viestit myös puhelimeen takaisin.


Hyvä on, Google tiukentaa rajapintaan pääsyä mutta tarjoaa sovelluskehittäjille mahdollisuuden pyytää omalle sovellukselleen erityisluvan, kunhan sovellus täyttää Googlen datakäytännön edellytykset ja vaatimukset.

SMS Backup+ kehittäjä läpäisi edellytykset mutta Google eväsi API-pääsyn joka tapauksessa, vedoten siihen että koska SMS Backup+ käyttää Gmailia, sen pitäisi tuolloin myös tarjota käyttäjilleen mahdollisuuden nähdä sähköpostit sovelluksesta käsin. Google siis vaatii ohjelmien olevan tietynlaisia toiminnoiltaan, jotta se pääsisi läpi ja saisi oikeudet, melko absurdia jopa Googlelta.

Nyt täytyy muistaa, ettei käytännöissä ole mainintaa ohjelman toiminnoista, vain siitä kuinka se käsittelee käyttäjien dataa, ennen kaikkea kirjautumisvaiheessa.

Hyvä on, ohjelma ei enää saa kirjautua Gmailiin käyttäen Googlen tietoturvaltaan vahvoja kirjautumis- käytäntöjä, vaan nyt ohjelmien käyttäjien data joutuu eritoten vaaraan, kun he joutuvat ottamaan käyttöön IMAP -kirjautumisen jolla muun muassa SMS Backup+ ohjelma voi jatkaa toimintaansa. Tämä ei ole mikään pikku juttu koska IMAP-kirjautumisella ohitetaan kaikki se työ tietoturvan osalta jota Google on saanut aikaiseksi aiemmin. Käyttäjien pitää luoda nyt yksittäinen salasana IMAP-käyttöoikeutta varten, tämä ohittaa muun muassa kaksivaiheisen kirjautumisen ja sovellusten tarkastuksen. IMAP-käyttöoikeuden saatuaan, ohjelmalla on kaikki oikeudet käyttäjän Gmailiin.

Googlella edetään yksinkertaisuus edellä, johtuukohan se siitä että yhtiön palveluiden johdossa on henkilöstöä joilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä kuinka nämä järjestelmät toimivat, he kun näkevät jossakin ongelman, he joko sulkevat tai rajoittavat toimintoja sitä mukaan. Tämä taas aiheuttaa sen ettei yhtiön palveluiden varaan ainakaan kannata rakentaa enää yhtikäs mitään, luottoa kun ei enää ole.

Ars Technican artikkeli aiheesta: https://arstechnica.com/gadgets/2019/06/gmails-api-lockdown-will-kill-some-third-party-app-access-starting-july-15/

Tässä vielä viesti jonka sain Googlelta:

Google-tilisi datan käyttörajoitus

14 kesäkuuta, 2019

Google pettää aina


Google pettää aina, tulee jälleen kerran hienosti esiin. Palveluita, varsinkin kuluttajapalveluita ja niiden sisältöjä rajoitetaan jatkuvalla syötöllä.

Viime aikoina on tapettu Google+, tämän jälkeen Hangouts on kärsinyt toimintojen riistoista (jaettuja videoita ei voi enää tallentaa paikallisesti, keskusteluryhmien omat ilmoitusäänet on poistettu, palvelun vakaus on tippunut jyrkästi) ja nyt sitten tuli vastaan Google Kuvien toimintojen riisto.

Google kuvista on aina voinut synkronoida kuvat ja videot näkymään myös Google Driven puolella, jossa ne ovat toimineet aivan kuten muutkin Drivessä olevat tiedostot. Tämä hyvinkin tärkeä toiminto ajetaan alas 10.07.2019, eli jo ensikuussa!

Itse olen käyttänyt ahkerasti Google kuvien siirtotoimintoa jolla olen saanut mobiililaitteista kuvat ja videot nopeasti Google Driveen, automaattisesti ja vielä niin että siirtojen jälkeen kyseiset kuvat ja videot on ollut helppo poistaa yhdellä painaluksella laitteiden muistista, siten että ne ovat kuitenkin hienosti saatavilla Kuvat palvelusta tai vaihtoehtoisesti Google Drivesta.

Kuten monet tietävät aikaisemmista videoista, minulla on Googlella rajaton levytila G-Suiten käyttäjänä ja peilaan tällä hetkellä Driven tieodstopalvelimelleni, josta voin käyttää niin videoita kuin kuvia paikallisesti, tämä mahdollistaa siis sen että voin käyttää helposti ja nopeasti pilvessä olevia tiedostoja oikeilla ohjelmilla, kuten vaikkapa Gimpillä, Paint.netillä ja videoita editointisovelluksissa kuten Kdenlivessä, Openshotissa ynm... Eli kaikki tiedostot jotka ajetaan Google kuviin automaattisesti mobiililaitteiltani, löytyvät siis myös nopeasti Google Drivestä tehdyssä tiedostopalvelimen verkkojaosta.

Noh, miksi nyt ensikuussa tuleva muutos vaikuttaa minuun niin kovasti, miksen vain siirrä tiedostoja Driveen ja anna asian olla?

Ongelma onkin se että Google ei tarjoa Drivelle synkronointisovellusta, koska Kuvat -sovellus on hoitanut hienosti asian. Joudun käyttämään kolmannen osapuolen sovellusta joka kyllä toimii mutta ei ole yhtä kätevä kuin Kuvat -sovelluksen automaattinen synkronointitoiminto laitteesta pilveen.

Nyt olenkin sulkenut Google kuvien synkronoinnin koska toimintoa ei enää tarvita, Google Kuvat on ollut ihan kiva välimalli, mutta olen käyttänyt sovellusta laitteillani vain Google Drive integraation vuoksi, ei siinä sovelluksessa kuvia todellakaan pysty kunnolla hallitsemaan, se on automaatioiden sekamelska, jota on parempi välttää. Nyt käytössä on kolmannen osapuolen synkronointisovellus, johon on tullut mahtavia uudistuksia.

Videolla taisin mainita että tiedostojen poistaminen synkronoinnin jälkeen on hankalaa siinä mielessä että haluan ehkä pitää tiedostot siellä hetken, esimerkiksi videoiden editoinnin vuoksi. Nyt ohjelmaan on tullut ominaisuus jossa voin päättää koska tiedostot poistetaan. Asetin poiston tapahtumaan automaattisesti viiden vuorokauden jälkeen onnistuneesta siirrosta Driveen. Aivan mahtava toiminto! joka pelastaa monelta. Nyt myös jokaiseen synkronointiprofiiliin voi asettaa omat ohituslistat, eli voin kertoa mitä kaikkea ei saa ja saa synkronoida. Esimerkiksi kun haluan kopioida DCIM kansion Driveen, on DCIM kansiossa usein myös turhaa tauhkaa kuten pienoiskuvakkeet eli thumbnailit omassa kansiossaan, voin nyt ohittaa tämän kansion kokonaan.

Ärsyttävä juttu on kuitenkin edelleen se että joudun tekemään nämä asetukset joka laitteelleni erikseen, koska kaikissa laitteissa ei ole sama lähdepolku, en siis voi suoraan käyttää ensimmäisen laitteen asetustiedostoa muissa laitteissa. Käytössäni oleva synkronointisovellus on joka tapauksessa selkeästi parantunut aikaisemmasta käyttökerrasta ja olen siten selvillä vesillä, nyt tosiaan Google Kuvat vain jää minun "kuvastani" pois.

Oma henkilökohtainen tilanteeni ei ehkä kuitenkaan riitä monille muille käyttäjille tai heille, joiden tärkeitä toimintoja Google on nyt ja aikaisemmin poistanut, Google suorastaan kiusaa käyttäjiään tällä jatkuvalla palveluiden huonontamisella. Mitä mieltä olette Googlesta, voiko yhtiöön tai edes sen palveluihin enää luottaa? (enkä nyt tarkoita tietoturva -aspektia).

Itse en Googlea voi jättää nyt kun Drivessä tosiaan on rajaton tallennustila mutta mikäli yhtiö haluaa joskus tämänkin palvelun lopettaa tai rampauttaa lähden kyllä. Suosittelen kaikkia joita aihe kiinnostaa, etsimään itselleen vaihtoehtoiset palvelut käyttöön, sähköpostille, kalenterille, pilvipalveluille sun muille, suosittelen eritoten avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja. Mikäli haluatte, voinen myöhemmin tehdä videon jossa listaan palvelut joihin itse käännyn jos ja kun Google rampauttaa palveluni lopullisesti.