Kuin kaksi marjaa :)

LG;n NAS-palvelimet 2TBx2+Bluray poltin, kyllähän näillä =)
No joo tuo pikkusisko tuli IT Paukun testiin :)

Miksei linuxini löydä ääntäni?

Olen pyörittänyt erilaisia linux jakeluita virtuaalikoneessa jo pitkän aikaa, nyt ajattelin aikani kuluksi asentaa Linuxin pitkästä aikaa kiintolevylle ihan itsenäiseksi käyttöjärjestelmäksi.

Ulkoisin puolin asennus menee hyvin ja periaatteessa kaikki sovellukset toimivat kuten pitääkin.

Ensiksi kokeillussa oli Mandrive 2011 ja hetken sen kanssa leikkien, otin kokeiluun tuoreimman Ubuntun.

Ulkoisesti pidän edelleen enemmän Mandriven työpöytänä olevasta KDE;stä, se tarjoaa niin paljon enemmän säätövaraa ja käyttöjärjestelmästä saa sen avulla entistä paremmin sellaisen kokemuksen kuin itse sen käytöstä haluaa.

Ubuntu luottaa edelleen Gnome työpöytään mutta on lisännyt siihen oman käyttöliittymänsä joka on jakanut käyttäjien mielipiteitä, ulkoisesti se on mitä hienoin ja ideanakin tuo näytön vasemmassa oleva sovellusnauha on mitä tyylikkäin, käytettävyys vain kärsii, varsinkin työpöydällä jossa näyttöjä on enemmän kuin kaksi ja päänäyttö jossa haluaa pitää sovelluksien hallinnan sattuu olemaan keskimmäinen näyttö.

Nyt tuo nauha kun jää ilkeästi leijumaan tuohon vasempaan reunaan ja kun siihen haluaa hiiren viedä, käyttääkseen sitä saattaa se kadota sillä hiiri kerkiää mennä ensimmäisen näytön puolelle, tämä sama ongelma on vaivannut myös virtuaalikoneessa, kun hiiri menee yli virtuaalikoneen reunojen, katoaa nauha samalla.

Tuota nauhaa on kai mahdollista muokata enemmänkin, mikäli löytää sen ns. conffaustiedostot, itse en ole vielä niitä edes etsinyt, paras olisi jos nauhan voisi sijoittaa joko näytön ylä- tai alariviin, mutta nyt vaihtoehtona on vain vasen yläkulma tai vasen reuna, nauhaa ei myöskään voi liikuttaa ensimmäisen näytön vasempaan reunaan, eikä se olisi minun tapauksessa edes järkevää.

Suurin ongelma kuitenkin Linuxin käytössä on ollut rautapuoli, periaatteessa kaikki rauta joka minulla on koneessa kiinni, tunnistuu mukisematta mutta nyt kun minulla on näyttö kiinni integroidussa HDMI -liittimessä sekä näytönohjainkortin HDMI -liittimessä, ei Linux suostu tunnistamaan integroitua äänikorttia vaan tarjoaa äänikortiksi näitä HDMI liittimiä, teoriassahan ääni kulkee tuossa kuvan kanssa samanaikaisesti mutta itselläni ei ole sellaista setuppia jolla äänet saisin noista ulos.

Olen tottunut tekemään töitä ja säätää yleensä nettiradion tai musiikin säestyksellä ja nyt tämä hiljaisuus alkaa pikkuhiljaa häiritä :)

Huomasin että tuota äänikorttia ei ole edes ajettu kerneliin tai moduuleihin:

# cat /proc/asound/cards
 0 [HDMI                ]:  HDA-Intel - HDA ATI HDMI
                                 HDA ATI HDMI at 0xfe7e8000 irq 19
 1 [U0x46d0x825    ]: USB-Audio - USB Device 0x46d:0x825
                                  USB Device 0x46d:0x825 at usb-0000:00:12.2-2, high speed
 2 [Generic             ]: HDA-Intel - HD-Audio Generic
                                 HD-Audio Generic at 0xfe8bc000 irq 50

0 = Ulkoisen näytönohjaimen HDMI
1 = Webbikameran mikrofoni
2 = Integroidun näytönohjaimen HDMI, tuossa se näkyy nyt Generic muodossa sillä disabloin sen biosista siinä toivossa että saisin tavallisen äänipiirin toimimaan, tuloksetta totta kai :)

Tarkoitus olisi pitää Linux koneessa, se on nyt noin 40Gt osiolla ja se riittää testaukseen vallan mainiosti, se on tässä pöytäkoneessa lähinnä erilaisten laitteiden yhteensopivuuden selvittämiseksi.

Jos joku linuxhakkeri onnistuu ensinnäkin eksymään tälle sivustolle ja vielä osaisi vinkata kuinka voisin mahdollisesti saada äänet kuulumaan myös Linuxissa, niin kirjoita vinkkisi kommenttialueelle, kiitän suuresti jo etukäteen :)

PÄIVITYS 19:08: Koska en ollut vielä juurikaan kerennyt säätämään tuota Ubuntu asennusta kuntoon, päätin huijata järjestelmää ja asentaa sen uudelleen, ilman että näytöt olisivat kiinni HDMI-liittimissä, ja kas kummaa, se näytti toimivan nyt on äänet ja voin aloittaa säätämisen :)

Pelejä hankittu :)

Ostinpa kyseisen pelin alta 5€ Forssan Prisman alelaarista :)

Nyt siis vain kaupunkiin hurjastelemaan, NFS-sarjan pelit ovat olleet aina mielestäni harmitonta kaahailua etsivälle paras vaihtoehto, ne eivät yleensä ole olleet mitään ajosimulaattoreita, joten yksinkertaista arcade-kaahailua etsivälle voin myöskin tätä, nykyisin halvempaa Value-sarjaa edustavaa peliä suositella, grafiikka on tässä vuoden 2008 pelissä todella näyttävää.

Myös tämän pelin olen nyt saanut lisättyä EA Origin latauspalveluun, ei tarvitse fyysistä levyä enää koneessa käyttää.

Ostin myös tänä yönä Originin omasta alelaarista Battlefield: Bad Company 2 pelin, se maksoi vajaa 15€ veroineen joten sotaakin pääsee leikkimään entistä realistisemmissa maisemissa, nyt olen pelannut melkeinpä joka päivä pari erää sarjan aikaisempaa tuotantoa edustanutta Battlefield 2142 (deluxe edition) peliä jota voin myös suositella lämpimästi, sen taitaa saada Originsta nyt alta kymmenellä eurolla.

Tuon verran on nyt pelejä EA;n latauspalvelussa, kaikkia vanhempia pelejä kun sinne ei ikävä kyllä saa, muutama peli kuten pari Fifaa ja NHL;lää (08/09) sinne pitäisi vielä jaksaa rekisteröidä :)

Kannattaako start-up Suomessa?

Mietin tuossa aamulla Suomalaista yrityskulttuuria sekä Suomalaisia softanakertajia, miksi meiltä puuttuu uskallus tehdä jostakin pienestä suurta, miksei pieneen mutta mahdollisuuksia tuoviin sovelluksiin luoteta, missä on rakentavaa palautetta antavat enkelisijoittajat?

Suomessakin on läjäpäin pieniä yrityksiä jossa ideoidaan mitä hienoimpia sovelluksia, on todellisuutta ja pelimaailmaa keskenään sekoittava pelialusta, on kauppasovelluksia, bensahinnat matkapuhelimeen ynnä muita esimerkkejä.., ne tulevat jopa markkinoille ja käyttäjät ovat innoissaan mutta usein sovellukset kaatuvat omaan suosioonsa, tarvitaan rahoittajia sekä suuria yrityksiä joita voisi kiinnostaa pienen mutta selkeästi kannattavan projektin tukeminen.

Ongelma taitaa olla se että Suomessa tai oikeastaan koko Euroopassa ei ole halukkaita sijoittajia ja Jenkeissä isot nimet seuraavat lähinnä kotimaan tarjontaa jossa myös ulkomaalaiset ideahautomot käyvät kaupaksi niistä jopa kilpaillaan kuka kerkiää tukea toimintoja ensimmäisenä.

Paljon hyviä ideoita ja sovelluksia on Suomessakin jo kaatunut ja muutama projekti on jopa löytänyt ostajan yksi tämänlainen harvinainen osto oli jaiku mutta siitä ei seurannut mitään hyvää kenellekään, se on oikeastaan harvinaisen hyvä mutta outo esimerkki siitä kuinka ideoiminen ei ole täällä kannattavaa vaikka kehittäjät siitä rahallisesti hyötyivätkin.

Onko Suomessa ongelma se että täältä puuttuu todellakin uskallusta ja yrityskulttuurista kokonaan toisen tukemisen kulttuuri?

Jenkeissä nuoret ns. enkelisijoittajat kehuvat aikaansaannoksiaan, missä on Suomalaiset nuoret rikkaat joita asia kiinnostaisi?

Johtopäätöksenä voidaan kai pitää sitä että startup on parempi sijoittaa nettiiin ja naamioida se Jenkkiläiseksi, kuten jaiku tekikin, esimerkiksi ei sieltä tullut Suomen kielistä käyttöliittymää koskaan. Tai sitten on parempi ja siirtää koko ideahautomo piilaaksoon tai muualle Jenkkeihin, ilman sen kummempia kikkailuja.

Mitä mieltä te lukijat olette nykytilanteesta, tuetaanko hyviä ideoita Suomessa, onko antaa esimerkkitarinoita?

Elokuvissa: Vares - Sukkanauhakäärme

Kävin katsomassa uusimman Vareksen, eli Sukkanauhakäärmeen, tätä ennen olin nähnyt uuden Vareksen (Antti Reini) ensimmäisen elokuvan Pahan Suudelma.

Huomasin vasta äskettäin että minulta on jäänyt kokonaan väliin Vares -  Huhtikuun Tytöt -elokuva, luin kyseisen elokuvan arvosteluja ja se on kyllä lytätty täysin kriitikoiden käsissä.

Onneksi elokuvat eivät sellaisenaan ole suoraa jatkoa toisilleen joten pystynen odottamaan Huhtikuun Tytöt elokuvaa DVD-julkaisuun saakka, ja sitten ehkä sanomaan siitä oman mielipiteeni.

Antti Reini hoiti ainakin Sukkanauhakäärmeessä Vareksen roolin todella hienosti ja hän on saanut Vareksen lopultakin käyttäytymään Reinin rosoisella tavalla, eikä hän näytä enää olevan kaverin saappaissa.

Huumoria, mikä ei ilmeisesti Huhtikuun tytöissä mennyt katsojalle läpi, on taas Sukkanauhakäärmeessä juuri sopivasti ja oikeissa paikoissa, mustaa huumoria löytyy pitkin elokuvaa ja sutkautukset onnistuvat (ainakin omasta mielestäni).

Elokuva oli myös varsin yllätyksellinen hetkittäin, mikä taas ei antanut katseen pahemmin herpaantua valkokankaalta. Tästä ainakin minä nautin kun jotain täysin odottamatonta tapahtui, katsojalle jätettiin usein myös itse aikaa miettiä miksi yllätyksellinen tilanne lopulta tapahtui.

Sukkanauhakäärmeessä on myös hienosti ikään kuin kaksi erillistä tarinaa jota seurataan samanaikaisesti, yhteyttä toisiinsa ei aluksi selvitetä täysin mutta elokuvan aikana palaset loksahtavat hienosti toisiinsa.

En voi kuin suositella tätä Varesta kaikille sarjan ystäville.

Vares – Sukkanauhakäärme traileri: